Viimeisimmät bloggaukset

Miksi liitto ei tee mitään?

Paljon kysytään, miksi kannattaa liittyä ammattiliittoon? Miksi kannattaa maksaa jäsenmaksua? Mitä ne edes tekevät työntekijöiden eteen?

Ammattiliitot, mm. JHL ovat mukana neuvottelemassa yleissitovaa työehtosopimusta. Siinä määritellään työnteon ehdot. Sen ansiosta työntekijöille ei voi maksaa mitä tahansa ja että työntekijöillä on oikeus saada ihmisarvoista kohtelua työpaikalla. Monien muiden asioiden ohella.

Aktiivit ympäri Suomen tekevät työtä ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden eteen, mutta kaikki jäsenet muodostavat liiton. Työntekijäjäsenet muodostavat työpaikalla sen liittouman, joka yhteisvoimin vaikuttaa työoloihin työpaikoilla, toimialalla ja koko yhteiskunnassa.

On tärkeää, että työpaikoilla on järjestäydytty samaan liittoon ja siellä pidetään kiinni työehtosopimuksista ja vaaditaan myös työnantajaa noudattamaan neuvoteltua sopimusta.

Talkoiden ja joustojen aika on ohi. On leikattu lomarahoja, on otettu palkattomia säästövapaita pois ja kikyn ansiosta on tullut lisää palkatonta työaikaa. Ne kaikki minuutit mitä tehdään työajan päälle ilman palkkaa, (vastataan työnantajan puheluihin vapaa-ajalla, siirretään omia menoja, kun työnantaja vaihtaa työvuoroja tai katsellaan vapaa-ajalla työpaikan whatsapp-ryhmää ja sovitaan vuoronvaihdoista) on pois omasta ja perheen parissa vietetystä arvokkaasta vapaa-ajasta. Päättäjät puhuvat paljon lasten aseman parantamisesta ja perheen ja työn yhteensovittamisesta, mutta ne tuntuvat olevan käytännössä pelkkää sanahelinää, ikävä kyllä.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauslomat ovat kääntyneet pienoiseen laskuun, mutta samaan aikaan mielenterveydellisistä syistä olevat sairauslomat ovat hurjassa nousussa. Se kertoo siitä, että jos ihmiset eivät saa tarpeeksi lepoa ja vapaa-aikaa, mielekkyys työn tekemiseen laskee ja sairastumisia tulee aiempaa useammin.

Jyväskylässä varsinkin varhaiskasvatuksen alue on ongelmallinen, koska siellä vuoronvaihdot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Saamasi työvuorolista muuttuu useammin kuin lakanat sängyssä. Työvuorojen vaihtamisten syyksi esitetään, että asiakkaat peruvat tai vaihtavat hoitoaikojaan, eikä työvoiman tarpeen määrää voida ennakoida. Tämä selitys hieman ontuu, koska ei muussakaan työssä vaihdella jatkuvasti vuoroja em. kaltaisten pienten muutosten takia. Työntekijöitä täytyy palkata tarpeeksi, jotta tarvittavat palvelut voidaan tarjota laadukkaasti. Näillä ainaisilla vuoronvaihdoksilla ei ainakaan tueta työssä jaksamista tai työmotivaation säilymistä.

Työn alttarille ei kannata uhrata koko elämäänsä.

Vaikuta omiin työoloihisi liittymällä ammattiliittoon.

Yhdistyksen pilkkikisat 23.3.2019

Pilkkikisat pidettiin 23.3.2019 Noukanniemessä. Sää ei valitettavasti tällä kertaa suosinut ,vaan ilma oli tuulinen ja lopussa hieman rupesi satamaankin.

Paikalle oli silti tullut mukavasti väkeä. Saalista tuli vaihtelevalla menestyksellä- useasta sadasta grammasta aina pienempiin määriin. Muutama jäi jopa ilman saalista ,mutta ei palkintoa.

Tässä näkyvissä lasten palkintopöytä.

Kaikki saivat myös makkaraa, lämmintä mehua, kahvia ja kahvileipää.

Suuret kiitokset kaikille osallistuneille!

Vapautta ei anneta, se pitää ottaa.

Vapaiden valtakunnassa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luovutaan.

Kilpailukykysopimuksen yhteydessä 2016 hallitus (keskusta, kokoomus, perussuomalaiset) lupasi, ettei työttömyysturvaan tule enää lisää leikkauksia. Toisin kävi. Hallitusohjelman myötä työttömyysturvaa leikattiin 200 miljoonaa euroa vuoden 2017 alusta lähtien: ensin ansiosidonnaisen päivärahan kestoa lyhennettiin 100:lla päivällä eli leikattiin noin viidennes.

Lisäleikkurina toimiva aktiivimalli puolestaan pienentää työttömyysturvaetuutta 4,65%, mikäli työtön ei:

  • työskentele 18h tarkastelujakson aikana, tai
  • osallistu TE-keskuksen hyväksymiin työllistymistä edistäviin palveluihin, tai
  • ansaitse yrittäjänä 23 % yrittäjän työssäoloehdon täyttäviä tuloja (241€ vuonna 2018)


Mikä aktiivimallissa on vikana?

Nykyisen hallituskauden aikana valmisteltua, hyväksyttyä ja toteutettua aktiivimallia kritisoitiin alusta saakka siitä, että se on leikkaava järjestelmä. Selvitykset ovat sittemmin osoittaneet, että näin todella on. Osa kritiikistä aktiivimallia kohtaan kohdistuu myös siihen, että aktiivisuuden osoittamismahdollisuudet eivät ole tasapuolisia koko maassa. Työpaikkoja tai palveluita kun ei yksinkertaisesti ole samalla tavalla tarjolla eri puolilla Suomea.

Aktiivimalli syntyi ay-kentän vastustuksesta huolimatta ja ilman kolmikantaista valmistelua. Nyt on tiedossa viime vuoden tilastotietojen perusteella, että aktiivimalli kohtelee työttömiä eriarvoisesti ja toimii leikkurina: jo vuoden 2018 aikana aktiivimalli alensi yli 160 000:n työttömän korvauksia. Aktiivimallin tavoitteena oli estää työttömyyden pitkittymistä ja lisätä työllisyyttä.

Eduskuntavaalien 14.4.2019 jälkeen uusi eduskunta ja hallitus päättävät mahdollisista lakimuutoksista aktiivimallin suhteen.


Miten tähän on tultu?

 

  • Aktiivimalli syntyi valtiovarainministeriön ylijohtaja Martti Hetemäen vetämässä työryhmässä syyskuussa 2016. Valtion budjettiriihessä syksyn 2016 aikana hallitus antoi toimeksiannon kolmikantaisesta työryhmästä, jonka tehtävänä oli “laatia yksi yhteinen esitys työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi”. Työryhmän lopullinen muistio on luettavissa täällä.
  • Aktiivimalli sai kovaa kritiikkiä heti tuoreeltaan lokakuussa 2016, mutta hallitus päätti siitä huolimatta jatkaa valmistelua: nyt ilman kolmikantaista valmistelua. Muistio hallituksen ja järjestöjen tapaamisesta 5.10.2016 on luettavissa täällä.
  • Syksyllä 2017 aktiivimallin toteuttamiseksi vaaditut lait vietiin eduskuntakäsittelyyn ja malli nousi lopullisesti julkisuuteen. Eduskuntakäsittelyssä hyväksyttiin aktiivimalli joulukuussa 2017.
  • Aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite julkaistiin joulukuussa 2017 ja se keräsi reilussa kuukaudessa yhteensä 140 944 allekirjoitusta.
  • Tilanteen kärjistyttyä eduskunnassa ja lain tullessa hyväksytyksi nähtiin ay-väen poliittinen mielenosoituspäivä 2.2.2018.
  • Kelan julkistamien tietojen mukaan aktiivimallin tultua voimaan keväällä 2018, työttömyysturvaa leikattiin noin puolelta peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajalta eli noin 110 000 ihmiseltä. Aamulehti uutisoi tuloksista 28.3.2018.
  • Tilanne pahentui vuoden mittaan: 25.11.2018 YLE uutisoi, että jo noin 160 000 oli joutunut työttömyysturvaleikkurin kohteeksi.
  • Helmikuussa 2019 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on aloittanut aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen käsittelyn asiantuntijakuulemisilla.


Miten voin vaikuttaa?


Äänestämällä
. Eduskuntavaalien 14.4.2019 jälkeen uusi eduskunta ja hallitus päättävät mahdollisista lakimuutoksista myös aktiivimallin suhteen. Vapaiden valtakunnassa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luovutaan.

Jokainen ääni on tärkeä. Vapaiden valtakunnan tukijaksi liitytään antamalla äänestyslupaus.

Vapaiden Valtakunta

Miten sinua tai läheisiäsi on kohdellut nykyhallituksen päätökset? Oletko valmis tekemään meidän kanssamme muutoksen tulevaisuuden työelämäkysymyksiin?

Vapaidenvaltakunta on ammattijärjestöjen nuorten alullepanema kansanliike, johon sitoutumalla annat äänestyslupauksen eduskuntavaaleissa 14.4. Tavoittee- na on saada mahdollisimman monta ihmistä mukaan kampanjaan ja äänestä- mään ehdokasta joka tukee vapautta järjestäytyä, ymmärtää työehtosopimusten merkityksen ja vaikuttaa työelämän lakeihin.

Lähtemällä mukaan #vapaidenvaltakuntaan tukijaksi sekä antamalla äänestys- lupauksen myös sinä voit vaikuttaa tulevaisuudessa valtakunnallisiin päätöksiin, jotka vaikuttavat sinun arkipäivän elämässäsi, jossa voi tulla palkalla toimeen il- man irtisanomisen pelkoa. Sopimisen kulttuuri on saatava takaisin, jotta saamme muutoksen sanelupolitiikkaan.

Sitoutumalla #vapaidenvaltakuntaan saamme taaksemme joukkovoiman, jolla on merkitystä tulevissa eduskuntavaaleissa.

Kertaerä maksuun 22.1. Näin se lasketaan.

Kertaerä maksetaan Jyväskylän kaupungilla 22.1.2019 ylimääräisessä palkka-ajossa ja on suuruudeltaan 9,2 % palkansaajan KVTES II luvun 5 §:n mukaisesta varsinaisesta palkasta. Kertaerän laskentatapa riippuu siitä minkä sopimusalan piirissä viranhaltija/työntekijä on ollut 31.12.2018. Mikäli palvelussuhde on päättynyt ennen ko. päivämäärää, kertaerä lasketaan sen sopimusalan määräysten mukaan, jota viranhaltijaan/työntekijään sovellettiin palvelussuhteen päättyessä. Ks. kunkin sopimusalan yleiskirje. Kertaerän suuruus lasketaan marraskuussa 2018 maksetusta varsinaisesta palkasta.

Kertaerän suuruus lasketaan marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. Osa-aikaisen työntekijän/viranhaltijan kohdalla käytetään osa-aikaprosenttina 18.11.2018 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia.

Esimerkkejä kertaerän laskennasta

§  Työntekijä on koko marraskuun koko-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta. 

§  Työntekijä on koko marraskuun osa-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta. 

§  Työntekijä on marraskuun alun koko-aikainen ja 18.11.2018 lukien osa-aikainen (50 %). Hänen varsinainen palkkansa on kokoaikaisena 3 000 euroa/kk ja osa-aikaisena 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta.

§  Työntekijä on marraskuun alun osa-aikainen (50%) ja 18.11.2018 lukien koko-aikainen (100 %). Hänen varsinainen palkkansa on osa-aikaisena 1 500 euroa/kk ja koko-aikaisena 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta.

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–31.12.2019. Työntekijä on palkattomalla vapaalla 1.11.–30.11.2018. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta)

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–15.12.2018. Työntekijän varsinainen palkka on marraskuussa 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta) 

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016– 15.11.2018. Palvelusuhde ei jatku eikä siis ole voimassa 18.11.2018. Kertaerää ei makseta. 

§  Työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9–18.11.2018. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää. 

§  Työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9–18.11.2018. Työntekijän kanssa sovitaan, että hoitovapaa keskeytyy yhdeksi päiväksi ja hän tulee yhdeksi työpäiväksi töihin. Kertaerä maksetaan, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3000 eurosta).

§  Työntekijä on palkattomalla työvapaalla 3.9–18.11.2018. Työntekijä tulee vapaan aikana yhdeksi työpäiväksi töihin henkilöstöpalveluyrityksen kautta. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää (oman kunnan/kuntayhtymän palveluksessa).

§  Työntekijä on palkallisella äitiysvapaalla 3.9.2018 asti, minkä jälkeen äitiysvapaa muuttuu palkattomaksi. Työntekijälle maksetaan kertaerä, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä.

Yhdistyksemme 65-vuotis juhlat ja pikkujoulut 27.10.2018 Suomen neidolla

Yhdistyksemme täytti kunnioitettavat 65 vuotta ja juhlistimme sitä Päijänne risteilyllä Suomen neito -laivalla. Mukaan lähti 40 henkeä. Osa varmasti jätti ilmoittautumatta mukaan ,sillä olihan ajankohta perinteisestä poikkeava. Suomen neito oli kuitenkin hyvin lämmitetty ja ilmat olivat syksyisen kauniit. Aurinkokin paistoi oikein kauniisti.
Puheenjohtajamme Jari Huupponen toivotti kaikki tervetulleeksi yhdistettyihin syntymäpäiväjuhliin ja pikkujouluihin.

Puheenjohtaja Jari Huupponen toivotti meidät tervetulleeksi.

Sen jälkeen Lempisen Reijo kertoi hieman yhdistyksemme historiasta ,sekä pienen katsauksen nykyhetkestä.

Sen jälkeen Lempisen Reijo kertoi hieman yhdistyksemme historiasta ,sekä pienen katsauksen nykyhetkestä.

Sen jälkeen pääsimme notkuvien ruokapöytien ääreen. Pöydästä löytyi salaatteja, kermaperunoita ,kasviksia ja kalaa ,sekä lihaa. Ruuat olivat suussa sulavan hyviä. Unohtamatta jälkiruuaksi nautittuja kakkupaloja ja kahveja.

Ruokapöydästä 🙂

Jälkiruokapöydästä 🙂

Ruokailun aikana meitä viihdytti ihana trubaduuri Mika Byman. Häneltä taittuivat niin työväen laulut, kun aikojemme suosituimpien laulajien hitit ja esittelipä hän myös omaa tuotantoaankin. Ruokailun jälkeen arvottiin osallistujien kesken Tapperin Päivin hankkimia arpajaispalkintoja. Jaossa oli useampi kynttilä-serviettipaketti ja tietenkin jouluista suklaata. Ja kaikki oli niin ihanasti paketoitu. Harmi ,ettei ihan jokainen voittanut. Musiikki jatkui taas arvonnan jälkeen. Mielestäni kaikilla oli mukavaa ja juttu luisti. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan, kuten myös tämä risteily. Jokainen lähti sieltä sitten tahoilleen ,mutta toivottavasti pian taas nähdään! Hyvää joulun odotusta kaikille jäsenillemme!

Kirjoitteli:  jäsenasiainhoitaja Kati Kytömaa

Poliittinen lakko 22.-23.10.2018

JHL on päättänyt poliittisesta lakosta 22.–23.10.2018 

Lakkomme kohdistuu maan hallituksen suunnitelmiin heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa. Heikennyslista on jo pitkä ja raskasta luettavaa. Irtisanomissuojan murentaminen on viimeinen niitti.

Liiton päätös velvoittaa kaikkia lakon piirissä olevia jäseniä. Lakossa ovat kaikki liiton määrittelemien työpaikkojen ja ammattiryhmien työt. Lakossa olevat työpaikat löydät liiton nettisivuilta. Poliittinen lakko ei koske virkasuhteessa työskenteleviä.

Lakon vuoksi työpaikaltaan poissaolevien töitä ei saa tehdä. Lakon alaisia töitä eivät saa tehdä muut JHL:n jäsenet, muiden liittojen jäsenet eivätkä järjestäytymättömät työntekijät.

Esimerkiksi:

Koulunkäynnin ohjaajan perustehtävään eivät normaalisti kuulu siivous tai ruokahuollon tehtävät, niitä ei siis tehdä lakonkaan aikana. Myöskään vapaa-ajan ohjaaja ei tee töitä, jotka normaalitilanteessa kuuluvat liikuntapaikkojen hoitajille.

Henkilö tekee sekä ruokahuollon että hoivapalvelun tehtäviä, lakossa ovat ruokahuollon työt ja niitä ei tehdä. Hoivapalvelutyö ei ole lakossa ja ne työt tehdään.

Muistathan: 

Työnantaja ei saa painostaa sinua sen vuoksi, että olet liiton jäsen. Voit reilusti ja rohkeasti keskustelussa todeta, että noudatat liiton järjestöpäätöstä. Ota heti yhteys luottamusmieheen/ yhdistyksen edustajaan/ aluetoimistoosi, jos koet painostusta tai uhkaavia tilanteita.

Poliittinen lakko on perusoikeus, johon sinulla on oikeus osallistua. Sinulle ei voi tulla asiasta seuraamuksia.

Luottamusmies käy työnantajan kanssa keskustelun siitä, mitä tilanne merkitsee. Hän ilmoittaa työnantajalle, että jäsenet noudattavat JHL:n päätöstä ja ottavat välittömästi yhteyttä luottamusmieheen, mikäli he kokevat painostusta. Luottamusmiehen tehtävä on kertoa työnantajalle, että poliittisella lakolla pyritään estämään työntekijöitä vahingoittavan lakiesityksen eteneminen.

Toimet ennen lakkoa, lakon aikana ja sen jälkeen

1. Ennen lakkoa työpaikalla teet töitäsi normaalin työrytmin mukaisesti. Lakkoon ei saa varautua tekemällä töitä varastoon. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on voimassa 21.10.2018 klo 24.00 saakka.
2. Lakkoilmoituksessa kerrotaan aina kellonaika, milloin lakko alkaa. Töihin ei enää mennä lakon alkamisajan jälkeen. Lakko alkaa maanantaina 22.10.2018 klo 00.00.
– Koskee kaikkia lakon aikavälillä alkaneita vuoroja.
3. Lakon aikana et mene työpaikalle missään tilanteessa.
4. Tarkista, että sinulla on luottamusmiehen/työpaikan yhteyshenkilön yhteystiedot.
5. Lakon päättyessä palaat työhön vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti. Lakko päättyy tiistaina 23.10.2018 klo 24.00, joten menet töihin sen jälkeen seuraavaan alkavaan työvuoroon.

Lakkoavustus

JHL maksaa sinulle lakkoavustusta 60 euroa/lakkopäivä. Avustuksesta on veronalaista tuloa 16 euroa ylittävä osa. Vero pidätetään verohallinnon ohjeiden mukaisesti, verokorttia ei tarvitse lähettää liittoon. Avustusta maksetaan viimeistään 17.10. liittyneille. Hakuohjeen löydät liiton nettisivuilta ja saamastasi kirjeestä. Sähköinen lomake on käytettävissä lakon jälkeen keskiviikkona 24.10.

Lakko ja muiden liittojen jäsenet

Liittojen sopima periaate on, että muiden liittojen jäsenet ja järjestäytymättömät työntekijät eivät tee lakkomme alaista työtä. Myöskään JHL:n jäsenet eivät tee toisten liittojen lakonalaista työtä.

Mistä tietoa

Liiton nettisivuilla on työtaistelusivusto #viimeinenniitti. Sinne on koottu tietoa työtaistelun syistä, tavoitteista sekä toimenpiteistä. Muistathan, että ainoa luotettava informaation lähde ovat liitto ja lakko-organisaatio. Seuraa liiton tiedotusta nettisivujen ja facebook -sivujen kautta! Luottamusmiehet ja aluetoimistot vastaavat työtaisteluihin liittyviin kysymyksiin.

Päätoimisen luottamusmiehen ehdokasasettelu

JHL:n Jyväskylän kaupungin päätoimisen luottamusmiehen vaalin ehdokasasettelu sivistyspalvelujen toimialueen 2 KVTES-sopimusalalla jäljellä olevaksi toimikaudeksi 1.1.- 31.12.2019

Vaalikelpoisuus

Vaalikelpoisia sivistyspalvelujen toimialueen 2 päätoimisen luottamusmiehen vaalissa ovat JHL:n jäsenet, jotka ovat työ- tai virkasuhteessa kyseisellä toimialueella Jyväskylän kaupungilla 1.1.2019. Ehdolle asetettavan henkilön on oltava siltä toimialueelta, jonka jäseniä luottamusmies edustaa.

Ehdokkaita voivat asettaa JHL:n yhdistysten sivistyspalvelujen toimialueen 2 jäsenet.

Sivistyspalvelujen toimialue 2 KVTES-sopimusalalla:

– Varhaiskasvatus

– Nuorisopalvelut

– Perusopetus

Ehdokasasettelutapa ja aikataulu:

Ehdokasasettelu suoritetaan 17.- 24.10.2018 välisenä aikana. Ehdokasasettelu on tehtävä kirjallisesti vaalitoimikunnalle 24.10.2018 klo 12 mennessä, ja sen ohessa on toimitettava ehdokkaan kirjallinen suostumus.

llmoitus ehdokasasettelusta on toimitettava vaalitoimikunnalle osoitettuna JHL 616:n toimistoon Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä. llmoituksesta ja suostumuksesta tulee selvästi käydä ilmi ehdokkaan nimi, henkilötunnus ja arvo tai ammatti.

Jos ehdokkaita ei aseteta useampaa kuin yksi, on katsottava, että kyseisen valinnan osalta on syntynyt sopuvaalitulos, jolloin vaalitoimikunta toteaa vaalin tuloksen kokouksessaan välittömästi ehdokasasetteluajan päätyttyä.

Mikäli ehdokkaita asetetaan useampia kuin yksi, niin silloin vaalit toimitetaan toimialueen erillisissä vaalitilaisuuksissa (ns. uurnavaali) marraskuussa. Vaalitoimikunta päättää vaalitilaisuuksien järjestämisestä, niiden ajasta ja paikasta. Tällöin mahdollisesta vaalista tiedotetaan äänioikeutetuille jäsenille erikseen samalla tavalla kuin ehdokasasettelusta.

Vaaliohjesääntö on nähtävillä JHL 616:n toimistossa, osoitteessa Kalevankatu 4 (4. kerros).

Lisätietoja ehdokasasettelusta ja vaaleista: vaalitoimikunnan puheenjohtaja, puh. 050 3400 624.

JHL Ehdokasasetteluilmoitus: Lataa Tästä