Vapautta ei anneta, se pitää ottaa.

Vapaiden valtakunnassa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luovutaan.

Kilpailukykysopimuksen yhteydessä 2016 hallitus (keskusta, kokoomus, perussuomalaiset) lupasi, ettei työttömyysturvaan tule enää lisää leikkauksia. Toisin kävi. Hallitusohjelman myötä työttömyysturvaa leikattiin 200 miljoonaa euroa vuoden 2017 alusta lähtien: ensin ansiosidonnaisen päivärahan kestoa lyhennettiin 100:lla päivällä eli leikattiin noin viidennes.

Lisäleikkurina toimiva aktiivimalli puolestaan pienentää työttömyysturvaetuutta 4,65%, mikäli työtön ei:

  • työskentele 18h tarkastelujakson aikana, tai
  • osallistu TE-keskuksen hyväksymiin työllistymistä edistäviin palveluihin, tai
  • ansaitse yrittäjänä 23 % yrittäjän työssäoloehdon täyttäviä tuloja (241€ vuonna 2018)


Mikä aktiivimallissa on vikana?

Nykyisen hallituskauden aikana valmisteltua, hyväksyttyä ja toteutettua aktiivimallia kritisoitiin alusta saakka siitä, että se on leikkaava järjestelmä. Selvitykset ovat sittemmin osoittaneet, että näin todella on. Osa kritiikistä aktiivimallia kohtaan kohdistuu myös siihen, että aktiivisuuden osoittamismahdollisuudet eivät ole tasapuolisia koko maassa. Työpaikkoja tai palveluita kun ei yksinkertaisesti ole samalla tavalla tarjolla eri puolilla Suomea.

Aktiivimalli syntyi ay-kentän vastustuksesta huolimatta ja ilman kolmikantaista valmistelua. Nyt on tiedossa viime vuoden tilastotietojen perusteella, että aktiivimalli kohtelee työttömiä eriarvoisesti ja toimii leikkurina: jo vuoden 2018 aikana aktiivimalli alensi yli 160 000:n työttömän korvauksia. Aktiivimallin tavoitteena oli estää työttömyyden pitkittymistä ja lisätä työllisyyttä.

Eduskuntavaalien 14.4.2019 jälkeen uusi eduskunta ja hallitus päättävät mahdollisista lakimuutoksista aktiivimallin suhteen.


Miten tähän on tultu?

 

  • Aktiivimalli syntyi valtiovarainministeriön ylijohtaja Martti Hetemäen vetämässä työryhmässä syyskuussa 2016. Valtion budjettiriihessä syksyn 2016 aikana hallitus antoi toimeksiannon kolmikantaisesta työryhmästä, jonka tehtävänä oli “laatia yksi yhteinen esitys työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi”. Työryhmän lopullinen muistio on luettavissa täällä.
  • Aktiivimalli sai kovaa kritiikkiä heti tuoreeltaan lokakuussa 2016, mutta hallitus päätti siitä huolimatta jatkaa valmistelua: nyt ilman kolmikantaista valmistelua. Muistio hallituksen ja järjestöjen tapaamisesta 5.10.2016 on luettavissa täällä.
  • Syksyllä 2017 aktiivimallin toteuttamiseksi vaaditut lait vietiin eduskuntakäsittelyyn ja malli nousi lopullisesti julkisuuteen. Eduskuntakäsittelyssä hyväksyttiin aktiivimalli joulukuussa 2017.
  • Aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite julkaistiin joulukuussa 2017 ja se keräsi reilussa kuukaudessa yhteensä 140 944 allekirjoitusta.
  • Tilanteen kärjistyttyä eduskunnassa ja lain tullessa hyväksytyksi nähtiin ay-väen poliittinen mielenosoituspäivä 2.2.2018.
  • Kelan julkistamien tietojen mukaan aktiivimallin tultua voimaan keväällä 2018, työttömyysturvaa leikattiin noin puolelta peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajalta eli noin 110 000 ihmiseltä. Aamulehti uutisoi tuloksista 28.3.2018.
  • Tilanne pahentui vuoden mittaan: 25.11.2018 YLE uutisoi, että jo noin 160 000 oli joutunut työttömyysturvaleikkurin kohteeksi.
  • Helmikuussa 2019 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on aloittanut aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen käsittelyn asiantuntijakuulemisilla.


Miten voin vaikuttaa?


Äänestämällä
. Eduskuntavaalien 14.4.2019 jälkeen uusi eduskunta ja hallitus päättävät mahdollisista lakimuutoksista myös aktiivimallin suhteen. Vapaiden valtakunnassa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luovutaan.

Jokainen ääni on tärkeä. Vapaiden valtakunnan tukijaksi liitytään antamalla äänestyslupaus.

Vapaiden Valtakunta

Miten sinua tai läheisiäsi on kohdellut nykyhallituksen päätökset? Oletko valmis tekemään meidän kanssamme muutoksen tulevaisuuden työelämäkysymyksiin?

Vapaidenvaltakunta on ammattijärjestöjen nuorten alullepanema kansanliike, johon sitoutumalla annat äänestyslupauksen eduskuntavaaleissa 14.4. Tavoittee- na on saada mahdollisimman monta ihmistä mukaan kampanjaan ja äänestä- mään ehdokasta joka tukee vapautta järjestäytyä, ymmärtää työehtosopimusten merkityksen ja vaikuttaa työelämän lakeihin.

Lähtemällä mukaan #vapaidenvaltakuntaan tukijaksi sekä antamalla äänestys- lupauksen myös sinä voit vaikuttaa tulevaisuudessa valtakunnallisiin päätöksiin, jotka vaikuttavat sinun arkipäivän elämässäsi, jossa voi tulla palkalla toimeen il- man irtisanomisen pelkoa. Sopimisen kulttuuri on saatava takaisin, jotta saamme muutoksen sanelupolitiikkaan.

Sitoutumalla #vapaidenvaltakuntaan saamme taaksemme joukkovoiman, jolla on merkitystä tulevissa eduskuntavaaleissa.

Kertaerä maksuun 22.1. Näin se lasketaan.

Kertaerä maksetaan Jyväskylän kaupungilla 22.1.2019 ylimääräisessä palkka-ajossa ja on suuruudeltaan 9,2 % palkansaajan KVTES II luvun 5 §:n mukaisesta varsinaisesta palkasta. Kertaerän laskentatapa riippuu siitä minkä sopimusalan piirissä viranhaltija/työntekijä on ollut 31.12.2018. Mikäli palvelussuhde on päättynyt ennen ko. päivämäärää, kertaerä lasketaan sen sopimusalan määräysten mukaan, jota viranhaltijaan/työntekijään sovellettiin palvelussuhteen päättyessä. Ks. kunkin sopimusalan yleiskirje. Kertaerän suuruus lasketaan marraskuussa 2018 maksetusta varsinaisesta palkasta.

Kertaerän suuruus lasketaan marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. Osa-aikaisen työntekijän/viranhaltijan kohdalla käytetään osa-aikaprosenttina 18.11.2018 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia.

Esimerkkejä kertaerän laskennasta

§  Työntekijä on koko marraskuun koko-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta. 

§  Työntekijä on koko marraskuun osa-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta. 

§  Työntekijä on marraskuun alun koko-aikainen ja 18.11.2018 lukien osa-aikainen (50 %). Hänen varsinainen palkkansa on kokoaikaisena 3 000 euroa/kk ja osa-aikaisena 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta.

§  Työntekijä on marraskuun alun osa-aikainen (50%) ja 18.11.2018 lukien koko-aikainen (100 %). Hänen varsinainen palkkansa on osa-aikaisena 1 500 euroa/kk ja koko-aikaisena 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta.

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–31.12.2019. Työntekijä on palkattomalla vapaalla 1.11.–30.11.2018. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta)

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–15.12.2018. Työntekijän varsinainen palkka on marraskuussa 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta) 

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016– 15.11.2018. Palvelusuhde ei jatku eikä siis ole voimassa 18.11.2018. Kertaerää ei makseta. 

§  Työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9–18.11.2018. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää. 

§  Työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9–18.11.2018. Työntekijän kanssa sovitaan, että hoitovapaa keskeytyy yhdeksi päiväksi ja hän tulee yhdeksi työpäiväksi töihin. Kertaerä maksetaan, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3000 eurosta).

§  Työntekijä on palkattomalla työvapaalla 3.9–18.11.2018. Työntekijä tulee vapaan aikana yhdeksi työpäiväksi töihin henkilöstöpalveluyrityksen kautta. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää (oman kunnan/kuntayhtymän palveluksessa).

§  Työntekijä on palkallisella äitiysvapaalla 3.9.2018 asti, minkä jälkeen äitiysvapaa muuttuu palkattomaksi. Työntekijälle maksetaan kertaerä, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä.

Poliittinen lakko 22.-23.10.2018

JHL on päättänyt poliittisesta lakosta 22.–23.10.2018 

Lakkomme kohdistuu maan hallituksen suunnitelmiin heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa. Heikennyslista on jo pitkä ja raskasta luettavaa. Irtisanomissuojan murentaminen on viimeinen niitti.

Liiton päätös velvoittaa kaikkia lakon piirissä olevia jäseniä. Lakossa ovat kaikki liiton määrittelemien työpaikkojen ja ammattiryhmien työt. Lakossa olevat työpaikat löydät liiton nettisivuilta. Poliittinen lakko ei koske virkasuhteessa työskenteleviä.

Lakon vuoksi työpaikaltaan poissaolevien töitä ei saa tehdä. Lakon alaisia töitä eivät saa tehdä muut JHL:n jäsenet, muiden liittojen jäsenet eivätkä järjestäytymättömät työntekijät.

Esimerkiksi:

Koulunkäynnin ohjaajan perustehtävään eivät normaalisti kuulu siivous tai ruokahuollon tehtävät, niitä ei siis tehdä lakonkaan aikana. Myöskään vapaa-ajan ohjaaja ei tee töitä, jotka normaalitilanteessa kuuluvat liikuntapaikkojen hoitajille.

Henkilö tekee sekä ruokahuollon että hoivapalvelun tehtäviä, lakossa ovat ruokahuollon työt ja niitä ei tehdä. Hoivapalvelutyö ei ole lakossa ja ne työt tehdään.

Muistathan: 

Työnantaja ei saa painostaa sinua sen vuoksi, että olet liiton jäsen. Voit reilusti ja rohkeasti keskustelussa todeta, että noudatat liiton järjestöpäätöstä. Ota heti yhteys luottamusmieheen/ yhdistyksen edustajaan/ aluetoimistoosi, jos koet painostusta tai uhkaavia tilanteita.

Poliittinen lakko on perusoikeus, johon sinulla on oikeus osallistua. Sinulle ei voi tulla asiasta seuraamuksia.

Luottamusmies käy työnantajan kanssa keskustelun siitä, mitä tilanne merkitsee. Hän ilmoittaa työnantajalle, että jäsenet noudattavat JHL:n päätöstä ja ottavat välittömästi yhteyttä luottamusmieheen, mikäli he kokevat painostusta. Luottamusmiehen tehtävä on kertoa työnantajalle, että poliittisella lakolla pyritään estämään työntekijöitä vahingoittavan lakiesityksen eteneminen.

Toimet ennen lakkoa, lakon aikana ja sen jälkeen

1. Ennen lakkoa työpaikalla teet töitäsi normaalin työrytmin mukaisesti. Lakkoon ei saa varautua tekemällä töitä varastoon. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on voimassa 21.10.2018 klo 24.00 saakka.
2. Lakkoilmoituksessa kerrotaan aina kellonaika, milloin lakko alkaa. Töihin ei enää mennä lakon alkamisajan jälkeen. Lakko alkaa maanantaina 22.10.2018 klo 00.00.
– Koskee kaikkia lakon aikavälillä alkaneita vuoroja.
3. Lakon aikana et mene työpaikalle missään tilanteessa.
4. Tarkista, että sinulla on luottamusmiehen/työpaikan yhteyshenkilön yhteystiedot.
5. Lakon päättyessä palaat työhön vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti. Lakko päättyy tiistaina 23.10.2018 klo 24.00, joten menet töihin sen jälkeen seuraavaan alkavaan työvuoroon.

Lakkoavustus

JHL maksaa sinulle lakkoavustusta 60 euroa/lakkopäivä. Avustuksesta on veronalaista tuloa 16 euroa ylittävä osa. Vero pidätetään verohallinnon ohjeiden mukaisesti, verokorttia ei tarvitse lähettää liittoon. Avustusta maksetaan viimeistään 17.10. liittyneille. Hakuohjeen löydät liiton nettisivuilta ja saamastasi kirjeestä. Sähköinen lomake on käytettävissä lakon jälkeen keskiviikkona 24.10.

Lakko ja muiden liittojen jäsenet

Liittojen sopima periaate on, että muiden liittojen jäsenet ja järjestäytymättömät työntekijät eivät tee lakkomme alaista työtä. Myöskään JHL:n jäsenet eivät tee toisten liittojen lakonalaista työtä.

Mistä tietoa

Liiton nettisivuilla on työtaistelusivusto #viimeinenniitti. Sinne on koottu tietoa työtaistelun syistä, tavoitteista sekä toimenpiteistä. Muistathan, että ainoa luotettava informaation lähde ovat liitto ja lakko-organisaatio. Seuraa liiton tiedotusta nettisivujen ja facebook -sivujen kautta! Luottamusmiehet ja aluetoimistot vastaavat työtaisteluihin liittyviin kysymyksiin.

Päätoimisen luottamusmiehen ehdokasasettelu

JHL:n Jyväskylän kaupungin päätoimisen luottamusmiehen vaalin ehdokasasettelu sivistyspalvelujen toimialueen 2 KVTES-sopimusalalla jäljellä olevaksi toimikaudeksi 1.1.- 31.12.2019

Vaalikelpoisuus

Vaalikelpoisia sivistyspalvelujen toimialueen 2 päätoimisen luottamusmiehen vaalissa ovat JHL:n jäsenet, jotka ovat työ- tai virkasuhteessa kyseisellä toimialueella Jyväskylän kaupungilla 1.1.2019. Ehdolle asetettavan henkilön on oltava siltä toimialueelta, jonka jäseniä luottamusmies edustaa.

Ehdokkaita voivat asettaa JHL:n yhdistysten sivistyspalvelujen toimialueen 2 jäsenet.

Sivistyspalvelujen toimialue 2 KVTES-sopimusalalla:

– Varhaiskasvatus

– Nuorisopalvelut

– Perusopetus

Ehdokasasettelutapa ja aikataulu:

Ehdokasasettelu suoritetaan 17.- 24.10.2018 välisenä aikana. Ehdokasasettelu on tehtävä kirjallisesti vaalitoimikunnalle 24.10.2018 klo 12 mennessä, ja sen ohessa on toimitettava ehdokkaan kirjallinen suostumus.

llmoitus ehdokasasettelusta on toimitettava vaalitoimikunnalle osoitettuna JHL 616:n toimistoon Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä. llmoituksesta ja suostumuksesta tulee selvästi käydä ilmi ehdokkaan nimi, henkilötunnus ja arvo tai ammatti.

Jos ehdokkaita ei aseteta useampaa kuin yksi, on katsottava, että kyseisen valinnan osalta on syntynyt sopuvaalitulos, jolloin vaalitoimikunta toteaa vaalin tuloksen kokouksessaan välittömästi ehdokasasetteluajan päätyttyä.

Mikäli ehdokkaita asetetaan useampia kuin yksi, niin silloin vaalit toimitetaan toimialueen erillisissä vaalitilaisuuksissa (ns. uurnavaali) marraskuussa. Vaalitoimikunta päättää vaalitilaisuuksien järjestämisestä, niiden ajasta ja paikasta. Tällöin mahdollisesta vaalista tiedotetaan äänioikeutetuille jäsenille erikseen samalla tavalla kuin ehdokasasettelusta.

Vaaliohjesääntö on nähtävillä JHL 616:n toimistossa, osoitteessa Kalevankatu 4 (4. kerros).

Lisätietoja ehdokasasettelusta ja vaaleista: vaalitoimikunnan puheenjohtaja, puh. 050 3400 624.

JHL Ehdokasasetteluilmoitus: Lataa Tästä

Ensimmäinen vaihe, ylityö- ja vuoronvaihtokielto

Työtaistelun ensimmäisessä vaiheessa julistetaan ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Kielto alkaa 1.10.2018 kello 00.00 ja jatkuu toistaiseksi.

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto astuu 1.10.2018 voimaan seuraavilla JHL:n sopimusaloilla:

Kuntatyönantajat

  • Kunnallisen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES
    – toimenpiteiden ulkopuolella: perhepäivähoito, kolmiperhepäivähoito, parityötä tekevät perhepäivähoitajat ja kunnalliset viranhaltijat
  • Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS
    – toimenpiteiden ulkopuolella: kunnalliset viranhaltijat
  • Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES

Valtion työmarkkinalaitos

Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus
– toimenpiteiden ulkopuolella: valtion virkamiehet

Kirkon työmarkkinalaitos

Kirkon yleiset virka- ja työehtosopimukset
– toimenpiteiden ulkopuolella: kirkon viranhaltijat

Avaintyönantajat

– toimenpiteiden ulkopuolella: kunnalliset satamaosakeyhtiöt

Seure Oy

Hyvinvointialan liitto

  • Sosiaalipalvelualan työehtosopimus
  • Terveyspalvelualan työehtosopimus
  • Työterveyslaitos

 PALTA

  • Certia Oy
  • Finnpilot Pilotage Oy
  • Finnvera
  • Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus
  • Meritaito Oy, toimihenkilöt
  • Meritaito Oy, työntekijät
  • Neuvonta-alan runkosopimus
  • Runkosopimus (Suomen Lions-liitto ry ja Suomen Unicef-yhdistys ry,  Kodinavux, työttömien järjestöt)
  • TAY-palvelut Oy
  • Työkeskukset ja sosiaaliseksi yritykseksi muuttuneet työkeskukset
  • Urheilujärjestöjen työehtosopimus
  • Infra-alan työntekijöiden työehtosopimus
    • Destia-työehtosopimus, työntekijät
    • Oy Cleanosol Ab
  • Infra-alan toimihenkilöt
    • Destia-työehtosopimus, toimihenkilöt
  • Korjaamoala
    • Raskone Oy, työntekijät
    • Raskone Oy (ja Easy-Km Oy), toimihenkilöt
  • Testaus-ja laboratorioala
    • Labtium Oy
  • HAUS kehittämiskeskus Oy
  • Liikenneturva

– Kielto ei tässä vaiheessa koske Airpron, Finavian, Suomen lauttaliikenteen eikä rautatiealan työehtosopimuksia.

Talokohtaiset työehtosopimukset

  • Merimiespalvelutoimisto
  • Millog Oy
  • Svenska Finlands Folkting
  • Työväenperinnelaitokset

Yleisohjeet kiellon piirissä oleville jäsenille

  • Kyse on ammattiliiton julistamasta poliittisesta työtaistelutoimesta. Päätös on jäsenistöä velvoittava.
  • Et ole itse henkilökohtaisesti vastuussa kiellosta etkä sen seurauksista.
  • Jos Sinua pyydetään jatkamaan, vaihtamaan tai tekemään ylimääräinen työvuoro, kieltäydy vedoten ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon.
  • Jos koet tilanteen painostavaksi tai työnantajan edustaja uhkailee sinua jollain rangaistuksella, esimerkiksi varoituksen antamisella, ota välittömästi yhteyttä luottamusmieheesi tai jos sinulla ei ole luottamustamiestä ota yhteys aluetoimistoon. Kerro tämä myös työnantajan edustajalle.
  • Pyydä joku työpaikaltasi mukaan, jos epäilet joutuvasi painostuksen kohteeksi.
  • Seuraa aktiivisesti JHL:n nettisivuja, jäsenkirjeitä ja muuta tiedotusta.

JHL valmistautuu järjestöllisiin toimiin irtisanomislakia vastaan.

”Heikompi irtisanomissuoja saattaa jatkossa koskea kaikkia”

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL valmistautuu poliittiseen työtaisteluun, jolla liitto vastustaa irtisanomissuojan murentamista. Liitto on jo nostanut järjestöllistä valmiuttaan, tarkemmista työtaistelutoimista JHL kertoo viikon 39 alkupuolella eli noin kahden viikon kuluttua.

JHL kertoo lähiviikkoina toimenpiteistä, joilla liitto vastustaa irtisanomissuojan täysin perusteetonta heikentämistä. JHL valmistautuu poliittiseen työtaisteluun ja liitto on jo nostanut järjestöllistä valmiuttaan.

Liitto lähtee poliittiseen työtaisteluun, koska hallitus on jälleen kerran heikentämässä työntekijän asemaa. Hallitus haluaa helpottaa irtisanomista yrityksissä, joissa on töissä korkeintaan 20 henkeä. Asiantuntijoiden mukaan muutos ei paranna työllisyyttä. Sen sijaan se voi olla ensi askel kohti irtisanomissuojan laajempaa purkamista, varoittaa JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Kukaan ei ole turvassa työehtojen romuttamiselta. Heikompi irtisanomissuoja saattaa jatkossa koskea kaikkia työntekijöitä yrityksen koosta riippumatta, Päivi Niemi-Laine perustelee.

Nykyhallitus on kyykyttänyt työntekijöitä monella tapaa. Viime vuonna työttömyysturvasta leikattiin 200 miljoonaa euroa yksipuolisella päätöksellä. Työttömien asema heikkeni entisestään tänä vuonna, kun työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli astui voimaan. Kelan ja Finanssivalvonnan tilastot paljastavat, että malli leikkasi huhti–kesäkuussa 2018 jopa 150 000 ihmisen työttömyysturvaa.

Lisätiedot:

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772, paivi.niemi-laine@jhl.fi

JHL-opiston syksyn verkkokurssit!

Hyödynnä mahdollisuutesi – Hae JHL-opiston syksyn verkkokursseille jo nyt!

Verkko-opiskelu

JHL tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden opiskella myös verkossa. Voit opiskella verkko-opintoina esimerkiksi luottamusmiestaitoja, työelämän tietosuojaa, lehtikirjoittelua, viestinnän sähköisiä työkaluja, maakuntahallintouudistusta ja julkisia hankintoja.
Myös henkilökohtaisille avustajille on oma ammatillinen kurssi verkossa.

Mitä verkko-opiskelu on?

Verkko-opiskelu on itsenäistä, ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua. Tarvitset vain tietokoneen ja verkkoyhteyden. JHL:n verkkokurssit toteutetaan helppokäyttöisillä työkaluilla. Verkko-opiskelu vaatii oman opiskelun suunnittelua ja itsekuria, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden opiskella omassa tahdissa ja sijoitella opiskelutuokioita oman elämän lomaan itselle sopivalla tavalla.

Henkilökohtaisten avustajien kurssi, 10.9. – 22.10.

Kurssilla tutustutaan henkilökohtaisen avustajan työhön, tehtäviin sekä historiaan. Käydään läpi henkilökohtaisen avustajan työhön keskeisesti liittyvä lainsäädäntö ja työehdot. Tutustutaan työntekijän ja työnantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Kurssilta saat tukea työssä jaksamiseen ja vahvistat ammatillista työotettasi. Samalla voit rakentaa vertaistukiverkostoa alalle, jossa työtä tehdään pääsääntöisesti yksin. Omatoimisen opiskelun lisäksi opiskeluun kuuluu myös verkkotapaamisia. Hakuaika päättyy 27.8.

 

Henkilökohtaisten avustajien jatkokurssi, 5.11. – 17.12.

Kurssilla saat lisää työvälineitä toimia jokapäiväisessä työssäsi. Kurssilla kerrataan peruskurssin sisältö, perehdytään vuorovaikutukseen ja ongelmatilanteiden ratkaisuun avustajan työssä sekä ammatilliseen työotteeseen. Hakuaika päättyy 27.8.

 

Asiat järjestykseen – yhdistyksen asiakirjat tutuksi 1.10.–29.11.

Kurssilla perehdytään yhdistyksen asiakirjojen laadintaan. Kurssin aikana opiskellaan asialistan, pöytäkirjan, pöytäkirjanotteen, toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laatimista ohjattujen harjoitusten avulla. Tutustutaan kokousten valmisteluun, asiakirjoja koskeviin normeihin ja arkistointiin. Koulutus on peruskurssitasoinen ja tarkoitettu aktiiveille, suositellaan erityisesti sihteereille ja puheenjohtajille. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Työelämän tietosuoja, 1.10.–29.11.

Käydään läpi tiiviisti työelämän tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä: julkisuuslaki, henkilötietolaki, tietosuoja-asetus ym. Kurssilla asiat käydään läpi esimerkkitilanteiden pohjalta, joten tiedät miten toimia oikeassa tilanteessa. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Lehtikirjoittelun kurssi, 1.10. – 29.11.

Kurssi soveltuu henkilöille, jotka haluavat kirjoittaa juttuja lehtiin tai muihin julkaisuihin. Kurssilla keskitytään lehtityön perusteisiin: pohditaan uutisen luonnetta, rakennetta ja uutiskriteerejä. Lisäksi harjoitellaan uutisen, mielipidekirjoituksen ja tiedotteen laatimista. Kurssin osallistujilta toivotaan peruskieliopin hallintaa. Kurssin suorittaminen edellyttää muutamien harjoitusjuttujen kirjoittamista ja tutustumista ohjaajan vinkkaamaan opetus- ja lähdeaineistoon. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Työnhakijan työpaja, 1.10. – 29.11.

Kurssilla annetaan ohjeita työnhakuun sekä CV:n ja työhakemuksen tekemiseen. Saat tietoa koulutussopimuksista, vinkkejä erilaisista linkeistä työnhakuun ja netissä olevista testeistä. Kurssi sopii sekä ilman työtä oleville että työpaikan vaihtoa suunnitteleville. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Minä Valpas vaikuttaja, 1.10. – 26.11.

Verkkokurssin tarkoituksena on perehdyttää kurssilaiset yhteiskuntavaikuttamisen keinoihin kunnallisella, valtiollisella ja EU:n tasolla sekä löytää ja tunnistaa erilaisia yhteiskuntavaikuttamisen kohteita, verkostoja ja väyliä. Päämääränä on oppia, mitä on yhteiskunnallinen edunvalvonta ay-liikkeessä. Kurssi on tarkoitettu pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja yhdistysten puheenjohtajille sekä muille joita aihe kiinnostaa. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Minustako Aktiivi, 10.9. – 8.11.

Kaikille jäsenille, erityisesti JHL-tutuksi kurssin käyneille.
Verkkokurssi on suunnattu sellaisille jäsenille, jotka kokevat, että heillä voisi olla enemmän annettavaa työpaikan, ammattiryhmän tai yhteiskunnallisten olosuhteiden parantamisessa. Kurssin aikana käydään läpi miten ammattiliitot ja yhdistykset toimivat ja miksi. Kurssilla selvitetään osallistujien mahdollisuudet ja osaaminen ja pyritään löytämään jokaiselle oma polkunsa vahvistamalla osaamisalueita ja luomalla uusia osaamisalueita. Jos olet valmis ottamaan osaa ja vastuuta yhteisistä asioista, niin kurssi voi avata sinulle uuden polun elämällesi. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Maakuntahallintouudistus 10.9.–8.11.

Kurssilla tutustutaan maakuntahallintouudistukseen. Kurssilla perehdytään uudistuksen sisältöön: miten hallinto ja rahoitus järjestetään ja mikä muuttuu. Tällä kurssilla saat vahvistusta siihen, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa. Lisäksi saat runsaasti jatkossa hyödynnettäviä materiaalia. Kurssin jälkeen tunnet uudistuksen taustat, perusteet ja vaikutukset. Kurssi on tarkoitettu kunta-alan henkilöstön edustajille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Uuden luottamusmiehen kurssi 10.9.–8.11.

Kurssilla tutustutaan liiton toimintaan ja luottamusmiehen tehtäviin. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Väkivallaton -turvallisesti työssä 1.10 – 2.11.18

Koulutuksessa osallistuja oppii tunnistamaan väkivaltariskejä ja ennaltaehkäisemään väkivallan ilmentyminen vuorovaikutuskeinoilla. Koulutus on työturvallisuuskoulutusta. Kurssilla harjoitellaan agressiivisen asiakkaan kohtaamista ja omia vuorovaikutuskeinoja, joilla voi rauhoittaa tilannetta. Kurssilla käydään työturvallisuusasioita, jotta työpaikoilla osataan ennaltaehkäistä väkivallan uhkaa. Kurssi sopii palvelutyötä tekeville Hakuaika päättyy 17.9.

Lue lisää verkkokursseista!