JHL:n Jyväskylän kaupungin alakohtaiset luottamusmiesvaalit toimikaudelle 2020-2023

Alakohtaiset luottamusmiehet valitaan seuraaville alueille:

Konsernihallinto, 1 luottamusmies

Kaupunkirakenne, Tuntipalkkaiset,  TTES -toimialue, 1 luottamusmies

Kylän Kattaus, 1 luottamusmies

Keski-Suomen pelastuslaitos, 1 luottamusmies (ei neuvotteluoikeutta)

Liikuntapalvelut, 1 luottamusmies

Koulunkäynninohjaajat, 1 luottamusmies

Varhaiskasvatus, 1 luottamusmies

Ehdokkaaksi asettautuminen tapahtuu vaalitilaisuudessa. Ehdokkaaksi asettaminen vaatii ehdokkaan suostumuksen. Jos ehdokas ei ole läsnä vaalitilaisuudessa, tulee suostumus olla kirjallisena. Ehdokkaat asetetaan luottamusmiehen vaaliin.

Vaalitilaisuudet järjestetään maanantaina 9.12.2019, Metalli 74, kokoustilassa (Kalevankatu 4, 3.kerros, Järjestöjen talo).

 

klo 17.00 Konsernihallinto

klo 17.15 Kaupunkirakenne, tuntipalkkaiset TS, TTES -toimialue

klo 17.30 Kylän Kattaus

klo 17.45 Keski-Suomen pelastuslaitos

klo 18.00 Liikuntapalvelut

klo 18.15 Koulunkäynninohjaajat

klo 18.30 Varhaiskasvatus

Vaalitoimikunta asettaa vaalin tuloksen nähtäville 10.12-13.12.2019 väliseksi ajaksi oikaisuvaatimusohjeineen JHL:n pääluottamusmiesten toimiston ilmoitustaululle (Kalevankatu4, Järjestöjen talon 4.kerros). Kirjallinen oikaisuvaatimus vaaleja kohtaan on toimitettava 13.12.2019 klo 15.00 mennessä vaalitoimikunnalle (vaalitoimikunta 2) osoitettuna JHL103:n toimistoon (Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä).

Vaalitoimikunta vahvistaa vaalien tuloksen pöytäkirjalla käsiteltyään mahdolliset oikaisuvaatimukset 13.12.2019. klo 16.00.

Varapääluottamusmiehet valitaan alakohtaisista luottamusmiehistä seuraavasti:

Pääluottamusmies Joni Leppäsen varaluottamusmieheksi valitaan kaupunkirakenteen, tuntipalkkaisten TTES-toimialueen luottamusmies.

Päätoimisen luottamusmies Kati Kytömaan varaluottamusmieheksi valitaan varhaiskasvatuksen luottamusmies.

Pikkujoulu Tallinnassa

PIKKUJOULUMATKA TALLINNAAN!

30.111.12

Järjestämme pikkujoulumatkan Tallinnaan la-su 30.11.-1.12.2019! Yövymme hotelli Virussa, josta lyhyt matka vanhankaupungin kellariravintoloihin, joulutorille ja ostoksille. Virun allahan on sisätiloissa paljon liikkeitä. Virun yö-kerhoon asukkailla vapaa pääsy. Tällä kertaa emme järjestä yhteistä ruokailua, vaan jokaisella on vapaa mahdollisuus valita Tallinnan runsaasta ruokapaikkatarjonnasta mieleisensä. Jos jotkut haluavat mennä porukalla syömään, kannattaa katsella netistä sopiva paikka ja tehdä pöytävaraus ennakkoon. Pikkujouluaikaan saattaa olla hyvinkin täyttä, varsinkin jos menee isommalla porukalla.

Mennessä laivassa mahdollisuus omakustanteiseen aamiaiseen, hinta 17.50€ ja paluumatkalla buffee-pöytä hintaan 26€.

Bussi kulkee reittiä: Tikkakoski, Palokka, Harjun tilausajolaituri, Wesmanni.

Meno M/S Megastar 10.30 – 12.30 ja paluu M/S Star 16.30 – 18.30. Kotona puoliltaöin.

Matkan hinta: jäsen 89€ ja avec 149€ (yhden hengen huone +45€)

Ilmoittautumiset Päivi Tapperille puh: 0400887537 tai – Mukaan mahtuu 50 henkilöä ja ilmoittautuminen viimeistään 24.10, jolloin matka myös maksettava tilille FI89 5290 6440 0014 31 saaja JHL 616 ja viestiksi Tallinna.

Ilmoittautuessasi ilmoita nimesi, syntymäaikasi, yhteystietosi, pysäkin mistä haluaisit nousta kyytiin, mahdollisen kämppäkaverisi ja jos haluat omakustanteisia ruokailuja. Maksaessasi matkan, maksat myös valitsemasi ruokailut.

 Tervetuloa joukolla mukaan ”tonttuilemaan”!

JHL 616 vapaa-aikajaos

Talkoot on ohi!

Talkoot on ohi! Nyt on työn arvostuksen aika. JHL valmistautuu seuraavaan työehtosopimusten neuvottelukierrokseen. Neuvottelutavoitteista järjestetään syksyn aikana 12 tilaisuutta eri puolilla Suomea.

Virka- ja työehdoista neuvotellaan talvella 2020. JHL järjestää neuvottelutavoitteista keskustelutilaisuuksia 12 paikkakunnalla. Tule kuulemaan minkälaisilla tavoitteilla liittosi on menossa neuvottelupöytiin. Voit myös kertoa tilaisuudessa omat evästyksesi pääneuvottelijoille.

Tilaisuuksissa ovat paikalla JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch tai Mari Keturi.

Seuraa JHL:n nettisivuja Sopimusneuvottelut 2020 ja erityisesti oman aluetoimistosi sivuja. Sinne tulee tarkemmat tiedot tilaisuuksista ja niihin ilmoittautumisesta.

jhl.fiFacebook, Twitter ja Instagram: @jhlry • Youtube: @jhlviestii

Vetoomus lasten psykiatrisen osaston palauttamisen puolesta

Oheinen vetoomus lähetettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle, Jyväskylän kaupungin valtuuston, hallituksen ja perusturvalautakunnan puheenjohtajille ja Kuopion kaupungin valtuuston puheenjohtajalle.

 

Vetoamme ammattiyhdistyksinä opettaja- ja koulunkäynninohjaaja-sekä oppilashuollon työntekijäjäsentemme puolesta, että lasten psykiatrinen osasto palautettaisiin Keski-Suomen keskussairaalaan ja että osastopaikkojen määrä kohtaisi tarpeen.

Kiristynyt työtahti ja uhkatilanteiden lisääntyminen näkyy kouluissa, kun psyykkisesti oireilevat (yhä sairaammat) lapset ovat yleisopetuksen luokissa. Opettajien ja ohjaajien huomio menee muutamalle oppilaalle minkä myötä opetus kärsii ja oppilaat eivät saa tasapuolisesti tarvitsemaansa opetusta  (hiljaiset oppilaat eivät saa sitä opetusta ,jota varten koulua käyvät).

Opettamis- ja ohjaustyö on muuttunut yhä enemmän psyykkisesti oireilevien lasten erityistarpeisiin vastaamiseksi( psyykkisistä ongelmista kärsivien oppilaiden valvomiseksi). Se kaikki on pois kaikkien lasten opetuksesta ja ohjauksesta.

Uhkatilanteet kouluissa ovat jo osa arkipäivää, vaikka koulujen tulisi olla turvallisia paikkoja lasten kasvaa ja oppia ,sekä aikuisten tehdä työtänsä.

Kukkulan koulu on jatkuvasti täynnä ja suuri määrä lapsia jonottaa yleisopetuksen kouluissa pääsyä jaksolle ilman koulukuntoisuutta. Sairasloman kirjoittaminen oppilaalle ei ole ratkaisu. Se saattaa viedä perheiltä mahdollisuuden elannon hankkimiseen, kun täytyy olla kotona valvomassa sairasta lasta.

Kuopion sairaalan psykiatrisen osaston paikat eivät riitä täyttämään Keski-Suomen lasten tarpeita.

 

JHL ry 103                                                       JHL ry 616

LAUKAAN KUNNALLISET JHL ry 258          SUPER JYVÄSKYLÄN AO ry  413

JYTY                                                                 OAJ

TEHY JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN  JA YMPÄRISTÖKUNTIEN AO 509

TALENTIA KESKI-SUOMI

Miksi liitto ei tee mitään?

Paljon kysytään, miksi kannattaa liittyä ammattiliittoon? Miksi kannattaa maksaa jäsenmaksua? Mitä ne edes tekevät työntekijöiden eteen?

Ammattiliitot, mm. JHL ovat mukana neuvottelemassa yleissitovaa työehtosopimusta. Siinä määritellään työnteon ehdot. Sen ansiosta työntekijöille ei voi maksaa mitä tahansa ja että työntekijöillä on oikeus saada ihmisarvoista kohtelua työpaikalla. Monien muiden asioiden ohella.

Aktiivit ympäri Suomen tekevät työtä ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden eteen, mutta kaikki jäsenet muodostavat liiton. Työntekijäjäsenet muodostavat työpaikalla sen liittouman, joka yhteisvoimin vaikuttaa työoloihin työpaikoilla, toimialalla ja koko yhteiskunnassa.

On tärkeää, että työpaikoilla on järjestäydytty samaan liittoon ja siellä pidetään kiinni työehtosopimuksista ja vaaditaan myös työnantajaa noudattamaan neuvoteltua sopimusta.

Talkoiden ja joustojen aika on ohi. On leikattu lomarahoja, on otettu palkattomia säästövapaita pois ja kikyn ansiosta on tullut lisää palkatonta työaikaa. Ne kaikki minuutit mitä tehdään työajan päälle ilman palkkaa, (vastataan työnantajan puheluihin vapaa-ajalla, siirretään omia menoja, kun työnantaja vaihtaa työvuoroja tai katsellaan vapaa-ajalla työpaikan whatsapp-ryhmää ja sovitaan vuoronvaihdoista) on pois omasta ja perheen parissa vietetystä arvokkaasta vapaa-ajasta. Päättäjät puhuvat paljon lasten aseman parantamisesta ja perheen ja työn yhteensovittamisesta, mutta ne tuntuvat olevan käytännössä pelkkää sanahelinää, ikävä kyllä.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauslomat ovat kääntyneet pienoiseen laskuun, mutta samaan aikaan mielenterveydellisistä syistä olevat sairauslomat ovat hurjassa nousussa. Se kertoo siitä, että jos ihmiset eivät saa tarpeeksi lepoa ja vapaa-aikaa, mielekkyys työn tekemiseen laskee ja sairastumisia tulee aiempaa useammin.

Jyväskylässä varsinkin varhaiskasvatuksen alue on ongelmallinen, koska siellä vuoronvaihdot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Saamasi työvuorolista muuttuu useammin kuin lakanat sängyssä. Työvuorojen vaihtamisten syyksi esitetään, että asiakkaat peruvat tai vaihtavat hoitoaikojaan, eikä työvoiman tarpeen määrää voida ennakoida. Tämä selitys hieman ontuu, koska ei muussakaan työssä vaihdella jatkuvasti vuoroja em. kaltaisten pienten muutosten takia. Työntekijöitä täytyy palkata tarpeeksi, jotta tarvittavat palvelut voidaan tarjota laadukkaasti. Näillä ainaisilla vuoronvaihdoksilla ei ainakaan tueta työssä jaksamista tai työmotivaation säilymistä.

Työn alttarille ei kannata uhrata koko elämäänsä.

Vaikuta omiin työoloihisi liittymällä ammattiliittoon.

Vapautta ei anneta, se pitää ottaa.

Vapaiden valtakunnassa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luovutaan.

Kilpailukykysopimuksen yhteydessä 2016 hallitus (keskusta, kokoomus, perussuomalaiset) lupasi, ettei työttömyysturvaan tule enää lisää leikkauksia. Toisin kävi. Hallitusohjelman myötä työttömyysturvaa leikattiin 200 miljoonaa euroa vuoden 2017 alusta lähtien: ensin ansiosidonnaisen päivärahan kestoa lyhennettiin 100:lla päivällä eli leikattiin noin viidennes.

Lisäleikkurina toimiva aktiivimalli puolestaan pienentää työttömyysturvaetuutta 4,65%, mikäli työtön ei:

  • työskentele 18h tarkastelujakson aikana, tai
  • osallistu TE-keskuksen hyväksymiin työllistymistä edistäviin palveluihin, tai
  • ansaitse yrittäjänä 23 % yrittäjän työssäoloehdon täyttäviä tuloja (241€ vuonna 2018)


Mikä aktiivimallissa on vikana?

Nykyisen hallituskauden aikana valmisteltua, hyväksyttyä ja toteutettua aktiivimallia kritisoitiin alusta saakka siitä, että se on leikkaava järjestelmä. Selvitykset ovat sittemmin osoittaneet, että näin todella on. Osa kritiikistä aktiivimallia kohtaan kohdistuu myös siihen, että aktiivisuuden osoittamismahdollisuudet eivät ole tasapuolisia koko maassa. Työpaikkoja tai palveluita kun ei yksinkertaisesti ole samalla tavalla tarjolla eri puolilla Suomea.

Aktiivimalli syntyi ay-kentän vastustuksesta huolimatta ja ilman kolmikantaista valmistelua. Nyt on tiedossa viime vuoden tilastotietojen perusteella, että aktiivimalli kohtelee työttömiä eriarvoisesti ja toimii leikkurina: jo vuoden 2018 aikana aktiivimalli alensi yli 160 000:n työttömän korvauksia. Aktiivimallin tavoitteena oli estää työttömyyden pitkittymistä ja lisätä työllisyyttä.

Eduskuntavaalien 14.4.2019 jälkeen uusi eduskunta ja hallitus päättävät mahdollisista lakimuutoksista aktiivimallin suhteen.


Miten tähän on tultu?

 

  • Aktiivimalli syntyi valtiovarainministeriön ylijohtaja Martti Hetemäen vetämässä työryhmässä syyskuussa 2016. Valtion budjettiriihessä syksyn 2016 aikana hallitus antoi toimeksiannon kolmikantaisesta työryhmästä, jonka tehtävänä oli “laatia yksi yhteinen esitys työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi”. Työryhmän lopullinen muistio on luettavissa täällä.
  • Aktiivimalli sai kovaa kritiikkiä heti tuoreeltaan lokakuussa 2016, mutta hallitus päätti siitä huolimatta jatkaa valmistelua: nyt ilman kolmikantaista valmistelua. Muistio hallituksen ja järjestöjen tapaamisesta 5.10.2016 on luettavissa täällä.
  • Syksyllä 2017 aktiivimallin toteuttamiseksi vaaditut lait vietiin eduskuntakäsittelyyn ja malli nousi lopullisesti julkisuuteen. Eduskuntakäsittelyssä hyväksyttiin aktiivimalli joulukuussa 2017.
  • Aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite julkaistiin joulukuussa 2017 ja se keräsi reilussa kuukaudessa yhteensä 140 944 allekirjoitusta.
  • Tilanteen kärjistyttyä eduskunnassa ja lain tullessa hyväksytyksi nähtiin ay-väen poliittinen mielenosoituspäivä 2.2.2018.
  • Kelan julkistamien tietojen mukaan aktiivimallin tultua voimaan keväällä 2018, työttömyysturvaa leikattiin noin puolelta peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajalta eli noin 110 000 ihmiseltä. Aamulehti uutisoi tuloksista 28.3.2018.
  • Tilanne pahentui vuoden mittaan: 25.11.2018 YLE uutisoi, että jo noin 160 000 oli joutunut työttömyysturvaleikkurin kohteeksi.
  • Helmikuussa 2019 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on aloittanut aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen käsittelyn asiantuntijakuulemisilla.


Miten voin vaikuttaa?


Äänestämällä
. Eduskuntavaalien 14.4.2019 jälkeen uusi eduskunta ja hallitus päättävät mahdollisista lakimuutoksista myös aktiivimallin suhteen. Vapaiden valtakunnassa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luovutaan.

Jokainen ääni on tärkeä. Vapaiden valtakunnan tukijaksi liitytään antamalla äänestyslupaus.

Vapaiden Valtakunta

Miten sinua tai läheisiäsi on kohdellut nykyhallituksen päätökset? Oletko valmis tekemään meidän kanssamme muutoksen tulevaisuuden työelämäkysymyksiin?

Vapaidenvaltakunta on ammattijärjestöjen nuorten alullepanema kansanliike, johon sitoutumalla annat äänestyslupauksen eduskuntavaaleissa 14.4. Tavoittee- na on saada mahdollisimman monta ihmistä mukaan kampanjaan ja äänestä- mään ehdokasta joka tukee vapautta järjestäytyä, ymmärtää työehtosopimusten merkityksen ja vaikuttaa työelämän lakeihin.

Lähtemällä mukaan #vapaidenvaltakuntaan tukijaksi sekä antamalla äänestys- lupauksen myös sinä voit vaikuttaa tulevaisuudessa valtakunnallisiin päätöksiin, jotka vaikuttavat sinun arkipäivän elämässäsi, jossa voi tulla palkalla toimeen il- man irtisanomisen pelkoa. Sopimisen kulttuuri on saatava takaisin, jotta saamme muutoksen sanelupolitiikkaan.

Sitoutumalla #vapaidenvaltakuntaan saamme taaksemme joukkovoiman, jolla on merkitystä tulevissa eduskuntavaaleissa.

Kertaerä maksuun 22.1. Näin se lasketaan.

Kertaerä maksetaan Jyväskylän kaupungilla 22.1.2019 ylimääräisessä palkka-ajossa ja on suuruudeltaan 9,2 % palkansaajan KVTES II luvun 5 §:n mukaisesta varsinaisesta palkasta. Kertaerän laskentatapa riippuu siitä minkä sopimusalan piirissä viranhaltija/työntekijä on ollut 31.12.2018. Mikäli palvelussuhde on päättynyt ennen ko. päivämäärää, kertaerä lasketaan sen sopimusalan määräysten mukaan, jota viranhaltijaan/työntekijään sovellettiin palvelussuhteen päättyessä. Ks. kunkin sopimusalan yleiskirje. Kertaerän suuruus lasketaan marraskuussa 2018 maksetusta varsinaisesta palkasta.

Kertaerän suuruus lasketaan marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. Osa-aikaisen työntekijän/viranhaltijan kohdalla käytetään osa-aikaprosenttina 18.11.2018 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia.

Esimerkkejä kertaerän laskennasta

§  Työntekijä on koko marraskuun koko-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta. 

§  Työntekijä on koko marraskuun osa-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta. 

§  Työntekijä on marraskuun alun koko-aikainen ja 18.11.2018 lukien osa-aikainen (50 %). Hänen varsinainen palkkansa on kokoaikaisena 3 000 euroa/kk ja osa-aikaisena 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta.

§  Työntekijä on marraskuun alun osa-aikainen (50%) ja 18.11.2018 lukien koko-aikainen (100 %). Hänen varsinainen palkkansa on osa-aikaisena 1 500 euroa/kk ja koko-aikaisena 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta.

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–31.12.2019. Työntekijä on palkattomalla vapaalla 1.11.–30.11.2018. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta)

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–15.12.2018. Työntekijän varsinainen palkka on marraskuussa 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta) 

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016– 15.11.2018. Palvelusuhde ei jatku eikä siis ole voimassa 18.11.2018. Kertaerää ei makseta. 

§  Työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9–18.11.2018. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää. 

§  Työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9–18.11.2018. Työntekijän kanssa sovitaan, että hoitovapaa keskeytyy yhdeksi päiväksi ja hän tulee yhdeksi työpäiväksi töihin. Kertaerä maksetaan, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3000 eurosta).

§  Työntekijä on palkattomalla työvapaalla 3.9–18.11.2018. Työntekijä tulee vapaan aikana yhdeksi työpäiväksi töihin henkilöstöpalveluyrityksen kautta. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää (oman kunnan/kuntayhtymän palveluksessa).

§  Työntekijä on palkallisella äitiysvapaalla 3.9.2018 asti, minkä jälkeen äitiysvapaa muuttuu palkattomaksi. Työntekijälle maksetaan kertaerä, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä.