Tästä on syytä puhua!

Kyllästynyt jargoniin ja tyhjiin jaarituksiin? Tulit juuri oikeaan paikkaan!

https://www.vaalistaja.fi

Vaalistaja on sinua varten, joka kaipaat vaaleihin vähemmän poliittista jargonia ja enemmän helposti ymmärrettävää sisältöä. Taustoitamme vaalikeskustelussa olevia aiheita ja avaamme sinulle, miten puolueiden tavoitteet vaikuttaisivat työntekijän elämään. Erityisesti takerrumme siihen, mitä ei sanottu ääneen.

Ehdokkailta me vaadimme puolestasi selkeitä kantoja työntekijän elämään vaikuttaviin asioihin. Käy tutustumassa eduskuntavaaligalleriaamme, jonka ehdokkaat ovat henkilökohtaisesti sitoutuneet työntekijämyönteiseen politiikkaan.

Me myös todistamme, ettei vaaleihin perehtymisen tarvitse olla ryppyotsaista hommaa, vaan sisälle keskusteluun pääsee helposti ja välillä saa myös nauraa.

Vaalistaja seuraa keskustelua tällä sivustolla ja somessa @vaalistaja. Jos haluat koosteen viikon tärkeimmistä puheenaiheista, tilaa uutiskirjeemme!

Vaalistaja on SAK:n ja sen jäsenliittojen äänestysaktivointikampanja. Sen tavoitteena on antaa eväitä äänestyspäätöksen tekemiseen. Vaalit pidetään 2.4.2023. Voit myös äänestää ennakkoon.

Lue kampanjasta Vaalistaja-flyerista (pdf)

Tästä on syytä puhua!

Miten saadaan rahat riittämään, vaikka hinnat nousevat?

  • Millainen merkitys sunnuntailisillä ja muilla työhön liittyvillä palkanlisillä on ihmisten toimeentulolle?
  • Työttömyys voi osua keneen tahansa. Miten turvataan ihmisen oikeus saada tukea siinä tilanteessa?
  • Miten työntekijöiden tulot saadaan riittämään menojen kasvaessa?
  • Sähkön hinnan nousua on hillittävä verottamalla energiayhtiöiden ylisuuria voittoja ja palautettava näin kerätyt rahat perheille.

Kenelle hyvinvointipalvelut kuuluvat?

  • Miten varmistetaan, että lastemme varhaiskasvatus ja koulutus toimivat kunnolla?
  • Vanhusten huolenpidon ja hoidon on oltava inhimillistä, ammattitaitoista ja vastata ikäihmisten tarpeisiin. Miten se saadaan toteutumaan?

Miten työpaikalla saadaan parhaiten yhteistyö sujumaan?

  • Työehtosopimuksia ja työtä koskevia lakeja on noudatettava. Mitä keinoja on, että työmarkkinarikollisuuden kitkemiseen?
  • Työehtosopimukset määrittävät palkkojen ja työehtojen vähimmäistason. Miten varmistetaan, että kaikilla on samat oikeudet kuin heillä, joita suojaa työehtosopimus?
  • Miten voidaan lailla vahvistaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus vaikuttaa työolosuhteisiinsa?

Kuuluhan ihmisarvo kaikille ja onhan vastuu maapallosta yhteinen?

  • Miten taataan, ettei työelämässä tai muualla yhteiskunnassa syrjitä ihonvärin, uskonnon, syntyperän, sukupuolen tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden takia?
  • Ilmastonmuutos ja luontokato uhkaavat kaikkea elämää maapallolla. Niiden hillitsemiseen täytyy kaikkien osallistua. Miten varmistamme, että keino ovat oikeudenmukaisia eivätkä heikennä jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien asemaa kohtuuttomasti.

JHL Edustajistovaalit 7.2 -1.3.2021

JHL:n jäsen, miten ammattiliittosi pitää muuttua? Sano se ääneen!

JHL vaikuttaa suoraan suomalaiseen työelämään. Ylintä päätösvaltaa liitossa käyttää edustajisto.

Uusi edustajisto valitaan vaaleilla, jotka pidetään 7.2.–1.3.2022. Laita päivät muistiin ja anna äänesi kuulua!

Edustajistossa kuuluu kaikkien ääni, on puhumassa sitten bussikuski tai lähihoitaja ja käytössä turun murre tai somali.

Ehdokasasettelu on päättynyt, ja JHL:n vaaleihin lähtee liki 900 ehdokasta! Lopullisesti ehdokkaat ovat selvillä tammikuussa 2022, kun keskusvaalilautakunta vahvistaa ehdokkaat! Silloin aukeaa ammattiliitto JHL:n vaalikone ja pääset perkaamaan ehdokkaiden äänensävyt perinpohjin!

JHL:n vaali-illat tulossa, verkossa tavataan!

Tammi–helmikuulle suunnitellut jäsenillat on valitettavasti jouduttu perumaan koronatilanteen takia. Ammattiliittosi JHL kuitenkin järjestää keväällä kaikille jäsenilleen yhteisen vaalitilaisuuden! Nostetaan vaalihuuma uusille kierroksille etänä! Pysy kuulolla, kerromme lisätietoja tapahtumasta mahdollisimman pian.

Mitä mieltä? Sano se ääneen!

Haluatko, että ehdokkaasi pitää ääntä esimerkiksi näistä?

  • Lastenhoitajille pitää neuvotella tuhdimmat palkankorotukset.
  • Metronkuljettajille on taattava enemmän vessataukoja.
  • Ruokaläheteille on neuvoteltava tes ja heidät pitää saada JHL:n jäseniksi.
  • Kuntien ja alueiden pitää järjestää verovaroin tuotettavat palvelut
  • JHL:n pitää avata Tiktok-tili.
  • JHL:n pitää järjestää enemmän jäsentapahtumia.
  • JHL:n pitää tuplata alle 35-vuotiaiden jäsentensä määrä.
  • JHL:n on tarjottava vähintään puolet koulutuksista myös englanniksi.
  • Työmatkapyöräilyä pitää tukea enemmän kuin työsuhdeautoja.

JHL:n vaalit pidetään 7.2.–1.3.2022. Laita päivät muistiin ja anna äänesi kuulua!

jhl 616 ehdokasgalleria – tutustu lukuisiin loistaviin ehdokkaisiimme ja äänestä!

 

 

 

#JärkeäJyväskylä

Ylivoimainen enemmistö Jyväskylän JHL:läisistä työntekijöistä haluaa yt-putkelle stopin. Kääntävätkö päättäjät vaalien alla selkänsä äänestäjien tunnoille ja kaupungin tulevaisuudelle, kysyy paikallisten JHL:n jäsenten Järkeä Jyväskylä -kampanja.

– Nyt vähän järkeä tähän touhuun, totesi eräs JHL-aktiivi elokuisena maanantai-iltana Jyväskylän Matara-talossa, liiton paikallisjärjestön kokoontumistiloissa.

Parikymmentä paikallista aktiivia oli kokoontunut suunnittelemaan kampanjaa, joka pyrkii torppaamaan kaupungin suunnitelmat irtisanoa läjäpäin henkilöstöä. Kesäkuussa alkaneiden yt-neuvottelujen lähtökohtana on 180 työntekijän vähennystarve.

Aktiivin tokaisusta lähti liikkeelle ajatus: saisiko tästä kampanjalle iskulauseen? Ryhmä pallotteli ehdotuksia vartin verran. Lopulta joku sanoi: Järkeä Jyväskylä.

Niin kampanja sai tunnisteen, johon kiteytyy koko homman henki – ja joka on helppo liittää somepäivityksiin.

Nyt saa jo riittää

Kampanjan ydinviesti kuuluu: Jos irtisanomissuunnitelmat toteutuvat, on tilanne katastrofi koko Jyväskylälle, joka on käynyt yt-neuvotteluja sarjatulena.

Viesti pyritään viemään perille kaupungin työntekijöille ja tavallisille kaupunkilaisille. Akuutein kohderyhmä on kuitenkin päättäjät. Kaupunginhallitus päättää lokakuun viimeisellä viikolla, hyväksyykö se talousarvioesityksen, joka veisi leikkuriin 200 henkilötyövuotta eli noin 180 ihmisen työpaikat. Marraskuussa on edessä kaupunginvaltuuston lopullinen päätös.

Miten voit auttaa? Jaa rohkeasti omissa sosiaalisen median profiileissasi kampanjan materiaalia. Muista liittää mukaan aihetunnisteet (hashtag) #JärkeäJyväskylä #jhlry

Yhdistyksen pilkkikisat 23.3.2019

Pilkkikisat pidettiin 23.3.2019 Noukanniemessä. Sää ei valitettavasti tällä kertaa suosinut ,vaan ilma oli tuulinen ja lopussa hieman rupesi satamaankin.

Paikalle oli silti tullut mukavasti väkeä. Saalista tuli vaihtelevalla menestyksellä- useasta sadasta grammasta aina pienempiin määriin. Muutama jäi jopa ilman saalista ,mutta ei palkintoa.

Tässä näkyvissä lasten palkintopöytä.

Kaikki saivat myös makkaraa, lämmintä mehua, kahvia ja kahvileipää.

Suuret kiitokset kaikille osallistuneille!

Vapautta ei anneta, se pitää ottaa.

Vapaiden valtakunnassa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luovutaan.

Kilpailukykysopimuksen yhteydessä 2016 hallitus (keskusta, kokoomus, perussuomalaiset) lupasi, ettei työttömyysturvaan tule enää lisää leikkauksia. Toisin kävi. Hallitusohjelman myötä työttömyysturvaa leikattiin 200 miljoonaa euroa vuoden 2017 alusta lähtien: ensin ansiosidonnaisen päivärahan kestoa lyhennettiin 100:lla päivällä eli leikattiin noin viidennes.

Lisäleikkurina toimiva aktiivimalli puolestaan pienentää työttömyysturvaetuutta 4,65%, mikäli työtön ei:

  • työskentele 18h tarkastelujakson aikana, tai
  • osallistu TE-keskuksen hyväksymiin työllistymistä edistäviin palveluihin, tai
  • ansaitse yrittäjänä 23 % yrittäjän työssäoloehdon täyttäviä tuloja (241€ vuonna 2018)


Mikä aktiivimallissa on vikana?

Nykyisen hallituskauden aikana valmisteltua, hyväksyttyä ja toteutettua aktiivimallia kritisoitiin alusta saakka siitä, että se on leikkaava järjestelmä. Selvitykset ovat sittemmin osoittaneet, että näin todella on. Osa kritiikistä aktiivimallia kohtaan kohdistuu myös siihen, että aktiivisuuden osoittamismahdollisuudet eivät ole tasapuolisia koko maassa. Työpaikkoja tai palveluita kun ei yksinkertaisesti ole samalla tavalla tarjolla eri puolilla Suomea.

Aktiivimalli syntyi ay-kentän vastustuksesta huolimatta ja ilman kolmikantaista valmistelua. Nyt on tiedossa viime vuoden tilastotietojen perusteella, että aktiivimalli kohtelee työttömiä eriarvoisesti ja toimii leikkurina: jo vuoden 2018 aikana aktiivimalli alensi yli 160 000:n työttömän korvauksia. Aktiivimallin tavoitteena oli estää työttömyyden pitkittymistä ja lisätä työllisyyttä.

Eduskuntavaalien 14.4.2019 jälkeen uusi eduskunta ja hallitus päättävät mahdollisista lakimuutoksista aktiivimallin suhteen.


Miten tähän on tultu?

 

  • Aktiivimalli syntyi valtiovarainministeriön ylijohtaja Martti Hetemäen vetämässä työryhmässä syyskuussa 2016. Valtion budjettiriihessä syksyn 2016 aikana hallitus antoi toimeksiannon kolmikantaisesta työryhmästä, jonka tehtävänä oli “laatia yksi yhteinen esitys työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi”. Työryhmän lopullinen muistio on luettavissa täällä.
  • Aktiivimalli sai kovaa kritiikkiä heti tuoreeltaan lokakuussa 2016, mutta hallitus päätti siitä huolimatta jatkaa valmistelua: nyt ilman kolmikantaista valmistelua. Muistio hallituksen ja järjestöjen tapaamisesta 5.10.2016 on luettavissa täällä.
  • Syksyllä 2017 aktiivimallin toteuttamiseksi vaaditut lait vietiin eduskuntakäsittelyyn ja malli nousi lopullisesti julkisuuteen. Eduskuntakäsittelyssä hyväksyttiin aktiivimalli joulukuussa 2017.
  • Aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite julkaistiin joulukuussa 2017 ja se keräsi reilussa kuukaudessa yhteensä 140 944 allekirjoitusta.
  • Tilanteen kärjistyttyä eduskunnassa ja lain tullessa hyväksytyksi nähtiin ay-väen poliittinen mielenosoituspäivä 2.2.2018.
  • Kelan julkistamien tietojen mukaan aktiivimallin tultua voimaan keväällä 2018, työttömyysturvaa leikattiin noin puolelta peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajalta eli noin 110 000 ihmiseltä. Aamulehti uutisoi tuloksista 28.3.2018.
  • Tilanne pahentui vuoden mittaan: 25.11.2018 YLE uutisoi, että jo noin 160 000 oli joutunut työttömyysturvaleikkurin kohteeksi.
  • Helmikuussa 2019 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on aloittanut aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen käsittelyn asiantuntijakuulemisilla.


Miten voin vaikuttaa?


Äänestämällä
. Eduskuntavaalien 14.4.2019 jälkeen uusi eduskunta ja hallitus päättävät mahdollisista lakimuutoksista myös aktiivimallin suhteen. Vapaiden valtakunnassa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luovutaan.

Jokainen ääni on tärkeä. Vapaiden valtakunnan tukijaksi liitytään antamalla äänestyslupaus.

Vapaiden Valtakunta

Miten sinua tai läheisiäsi on kohdellut nykyhallituksen päätökset? Oletko valmis tekemään meidän kanssamme muutoksen tulevaisuuden työelämäkysymyksiin?

Vapaidenvaltakunta on ammattijärjestöjen nuorten alullepanema kansanliike, johon sitoutumalla annat äänestyslupauksen eduskuntavaaleissa 14.4. Tavoittee- na on saada mahdollisimman monta ihmistä mukaan kampanjaan ja äänestä- mään ehdokasta joka tukee vapautta järjestäytyä, ymmärtää työehtosopimusten merkityksen ja vaikuttaa työelämän lakeihin.

Lähtemällä mukaan #vapaidenvaltakuntaan tukijaksi sekä antamalla äänestys- lupauksen myös sinä voit vaikuttaa tulevaisuudessa valtakunnallisiin päätöksiin, jotka vaikuttavat sinun arkipäivän elämässäsi, jossa voi tulla palkalla toimeen il- man irtisanomisen pelkoa. Sopimisen kulttuuri on saatava takaisin, jotta saamme muutoksen sanelupolitiikkaan.

Sitoutumalla #vapaidenvaltakuntaan saamme taaksemme joukkovoiman, jolla on merkitystä tulevissa eduskuntavaaleissa.