Talkoot on ohi!

Talkoot on ohi! Nyt on työn arvostuksen aika. JHL valmistautuu seuraavaan työehtosopimusten neuvottelukierrokseen. Neuvottelutavoitteista järjestetään syksyn aikana 12 tilaisuutta eri puolilla Suomea.

Virka- ja työehdoista neuvotellaan talvella 2020. JHL järjestää neuvottelutavoitteista keskustelutilaisuuksia 12 paikkakunnalla. Tule kuulemaan minkälaisilla tavoitteilla liittosi on menossa neuvottelupöytiin. Voit myös kertoa tilaisuudessa omat evästyksesi pääneuvottelijoille.

Tilaisuuksissa ovat paikalla JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch tai Mari Keturi.

Seuraa JHL:n nettisivuja Sopimusneuvottelut 2020 ja erityisesti oman aluetoimistosi sivuja. Sinne tulee tarkemmat tiedot tilaisuuksista ja niihin ilmoittautumisesta.

jhl.fiFacebook, Twitter ja Instagram: @jhlry • Youtube: @jhlviestii

Vetoomus lasten psykiatrisen osaston palauttamisen puolesta

Oheinen vetoomus lähetettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle, Jyväskylän kaupungin valtuuston, hallituksen ja perusturvalautakunnan puheenjohtajille ja Kuopion kaupungin valtuuston puheenjohtajalle.

 

Vetoamme ammattiyhdistyksinä opettaja- ja koulunkäynninohjaaja-sekä oppilashuollon työntekijäjäsentemme puolesta, että lasten psykiatrinen osasto palautettaisiin Keski-Suomen keskussairaalaan ja että osastopaikkojen määrä kohtaisi tarpeen.

Kiristynyt työtahti ja uhkatilanteiden lisääntyminen näkyy kouluissa, kun psyykkisesti oireilevat (yhä sairaammat) lapset ovat yleisopetuksen luokissa. Opettajien ja ohjaajien huomio menee muutamalle oppilaalle minkä myötä opetus kärsii ja oppilaat eivät saa tasapuolisesti tarvitsemaansa opetusta  (hiljaiset oppilaat eivät saa sitä opetusta ,jota varten koulua käyvät).

Opettamis- ja ohjaustyö on muuttunut yhä enemmän psyykkisesti oireilevien lasten erityistarpeisiin vastaamiseksi( psyykkisistä ongelmista kärsivien oppilaiden valvomiseksi). Se kaikki on pois kaikkien lasten opetuksesta ja ohjauksesta.

Uhkatilanteet kouluissa ovat jo osa arkipäivää, vaikka koulujen tulisi olla turvallisia paikkoja lasten kasvaa ja oppia ,sekä aikuisten tehdä työtänsä.

Kukkulan koulu on jatkuvasti täynnä ja suuri määrä lapsia jonottaa yleisopetuksen kouluissa pääsyä jaksolle ilman koulukuntoisuutta. Sairasloman kirjoittaminen oppilaalle ei ole ratkaisu. Se saattaa viedä perheiltä mahdollisuuden elannon hankkimiseen, kun täytyy olla kotona valvomassa sairasta lasta.

Kuopion sairaalan psykiatrisen osaston paikat eivät riitä täyttämään Keski-Suomen lasten tarpeita.

 

JHL ry 103                                                       JHL ry 616

LAUKAAN KUNNALLISET JHL ry 258          SUPER JYVÄSKYLÄN AO ry  413

JYTY                                                                 OAJ

TEHY JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN  JA YMPÄRISTÖKUNTIEN AO 509

TALENTIA KESKI-SUOMI

Miksi liitto ei tee mitään?

Paljon kysytään, miksi kannattaa liittyä ammattiliittoon? Miksi kannattaa maksaa jäsenmaksua? Mitä ne edes tekevät työntekijöiden eteen?

Ammattiliitot, mm. JHL ovat mukana neuvottelemassa yleissitovaa työehtosopimusta. Siinä määritellään työnteon ehdot. Sen ansiosta työntekijöille ei voi maksaa mitä tahansa ja että työntekijöillä on oikeus saada ihmisarvoista kohtelua työpaikalla. Monien muiden asioiden ohella.

Aktiivit ympäri Suomen tekevät työtä ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden eteen, mutta kaikki jäsenet muodostavat liiton. Työntekijäjäsenet muodostavat työpaikalla sen liittouman, joka yhteisvoimin vaikuttaa työoloihin työpaikoilla, toimialalla ja koko yhteiskunnassa.

On tärkeää, että työpaikoilla on järjestäydytty samaan liittoon ja siellä pidetään kiinni työehtosopimuksista ja vaaditaan myös työnantajaa noudattamaan neuvoteltua sopimusta.

Talkoiden ja joustojen aika on ohi. On leikattu lomarahoja, on otettu palkattomia säästövapaita pois ja kikyn ansiosta on tullut lisää palkatonta työaikaa. Ne kaikki minuutit mitä tehdään työajan päälle ilman palkkaa, (vastataan työnantajan puheluihin vapaa-ajalla, siirretään omia menoja, kun työnantaja vaihtaa työvuoroja tai katsellaan vapaa-ajalla työpaikan whatsapp-ryhmää ja sovitaan vuoronvaihdoista) on pois omasta ja perheen parissa vietetystä arvokkaasta vapaa-ajasta. Päättäjät puhuvat paljon lasten aseman parantamisesta ja perheen ja työn yhteensovittamisesta, mutta ne tuntuvat olevan käytännössä pelkkää sanahelinää, ikävä kyllä.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauslomat ovat kääntyneet pienoiseen laskuun, mutta samaan aikaan mielenterveydellisistä syistä olevat sairauslomat ovat hurjassa nousussa. Se kertoo siitä, että jos ihmiset eivät saa tarpeeksi lepoa ja vapaa-aikaa, mielekkyys työn tekemiseen laskee ja sairastumisia tulee aiempaa useammin.

Jyväskylässä varsinkin varhaiskasvatuksen alue on ongelmallinen, koska siellä vuoronvaihdot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Saamasi työvuorolista muuttuu useammin kuin lakanat sängyssä. Työvuorojen vaihtamisten syyksi esitetään, että asiakkaat peruvat tai vaihtavat hoitoaikojaan, eikä työvoiman tarpeen määrää voida ennakoida. Tämä selitys hieman ontuu, koska ei muussakaan työssä vaihdella jatkuvasti vuoroja em. kaltaisten pienten muutosten takia. Työntekijöitä täytyy palkata tarpeeksi, jotta tarvittavat palvelut voidaan tarjota laadukkaasti. Näillä ainaisilla vuoronvaihdoksilla ei ainakaan tueta työssä jaksamista tai työmotivaation säilymistä.

Työn alttarille ei kannata uhrata koko elämäänsä.

Vaikuta omiin työoloihisi liittymällä ammattiliittoon.

Kertaerä maksuun 22.1. Näin se lasketaan.

Kertaerä maksetaan Jyväskylän kaupungilla 22.1.2019 ylimääräisessä palkka-ajossa ja on suuruudeltaan 9,2 % palkansaajan KVTES II luvun 5 §:n mukaisesta varsinaisesta palkasta. Kertaerän laskentatapa riippuu siitä minkä sopimusalan piirissä viranhaltija/työntekijä on ollut 31.12.2018. Mikäli palvelussuhde on päättynyt ennen ko. päivämäärää, kertaerä lasketaan sen sopimusalan määräysten mukaan, jota viranhaltijaan/työntekijään sovellettiin palvelussuhteen päättyessä. Ks. kunkin sopimusalan yleiskirje. Kertaerän suuruus lasketaan marraskuussa 2018 maksetusta varsinaisesta palkasta.

Kertaerän suuruus lasketaan marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. Osa-aikaisen työntekijän/viranhaltijan kohdalla käytetään osa-aikaprosenttina 18.11.2018 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia.

Esimerkkejä kertaerän laskennasta

§  Työntekijä on koko marraskuun koko-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta. 

§  Työntekijä on koko marraskuun osa-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta. 

§  Työntekijä on marraskuun alun koko-aikainen ja 18.11.2018 lukien osa-aikainen (50 %). Hänen varsinainen palkkansa on kokoaikaisena 3 000 euroa/kk ja osa-aikaisena 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta.

§  Työntekijä on marraskuun alun osa-aikainen (50%) ja 18.11.2018 lukien koko-aikainen (100 %). Hänen varsinainen palkkansa on osa-aikaisena 1 500 euroa/kk ja koko-aikaisena 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta.

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–31.12.2019. Työntekijä on palkattomalla vapaalla 1.11.–30.11.2018. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta)

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–15.12.2018. Työntekijän varsinainen palkka on marraskuussa 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta) 

§  Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016– 15.11.2018. Palvelusuhde ei jatku eikä siis ole voimassa 18.11.2018. Kertaerää ei makseta. 

§  Työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9–18.11.2018. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää. 

§  Työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9–18.11.2018. Työntekijän kanssa sovitaan, että hoitovapaa keskeytyy yhdeksi päiväksi ja hän tulee yhdeksi työpäiväksi töihin. Kertaerä maksetaan, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3000 eurosta).

§  Työntekijä on palkattomalla työvapaalla 3.9–18.11.2018. Työntekijä tulee vapaan aikana yhdeksi työpäiväksi töihin henkilöstöpalveluyrityksen kautta. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää (oman kunnan/kuntayhtymän palveluksessa).

§  Työntekijä on palkallisella äitiysvapaalla 3.9.2018 asti, minkä jälkeen äitiysvapaa muuttuu palkattomaksi. Työntekijälle maksetaan kertaerä, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä.

JHL valmistautuu järjestöllisiin toimiin irtisanomislakia vastaan.

”Heikompi irtisanomissuoja saattaa jatkossa koskea kaikkia”

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL valmistautuu poliittiseen työtaisteluun, jolla liitto vastustaa irtisanomissuojan murentamista. Liitto on jo nostanut järjestöllistä valmiuttaan, tarkemmista työtaistelutoimista JHL kertoo viikon 39 alkupuolella eli noin kahden viikon kuluttua.

JHL kertoo lähiviikkoina toimenpiteistä, joilla liitto vastustaa irtisanomissuojan täysin perusteetonta heikentämistä. JHL valmistautuu poliittiseen työtaisteluun ja liitto on jo nostanut järjestöllistä valmiuttaan.

Liitto lähtee poliittiseen työtaisteluun, koska hallitus on jälleen kerran heikentämässä työntekijän asemaa. Hallitus haluaa helpottaa irtisanomista yrityksissä, joissa on töissä korkeintaan 20 henkeä. Asiantuntijoiden mukaan muutos ei paranna työllisyyttä. Sen sijaan se voi olla ensi askel kohti irtisanomissuojan laajempaa purkamista, varoittaa JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Kukaan ei ole turvassa työehtojen romuttamiselta. Heikompi irtisanomissuoja saattaa jatkossa koskea kaikkia työntekijöitä yrityksen koosta riippumatta, Päivi Niemi-Laine perustelee.

Nykyhallitus on kyykyttänyt työntekijöitä monella tapaa. Viime vuonna työttömyysturvasta leikattiin 200 miljoonaa euroa yksipuolisella päätöksellä. Työttömien asema heikkeni entisestään tänä vuonna, kun työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli astui voimaan. Kelan ja Finanssivalvonnan tilastot paljastavat, että malli leikkasi huhti–kesäkuussa 2018 jopa 150 000 ihmisen työttömyysturvaa.

Lisätiedot:

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772,

JHL-opiston syksyn verkkokurssit!

Hyödynnä mahdollisuutesi – Hae JHL-opiston syksyn verkkokursseille jo nyt!

Verkko-opiskelu

JHL tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden opiskella myös verkossa. Voit opiskella verkko-opintoina esimerkiksi luottamusmiestaitoja, työelämän tietosuojaa, lehtikirjoittelua, viestinnän sähköisiä työkaluja, maakuntahallintouudistusta ja julkisia hankintoja.
Myös henkilökohtaisille avustajille on oma ammatillinen kurssi verkossa.

Mitä verkko-opiskelu on?

Verkko-opiskelu on itsenäistä, ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua. Tarvitset vain tietokoneen ja verkkoyhteyden. JHL:n verkkokurssit toteutetaan helppokäyttöisillä työkaluilla. Verkko-opiskelu vaatii oman opiskelun suunnittelua ja itsekuria, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden opiskella omassa tahdissa ja sijoitella opiskelutuokioita oman elämän lomaan itselle sopivalla tavalla.

Henkilökohtaisten avustajien kurssi, 10.9. – 22.10.

Kurssilla tutustutaan henkilökohtaisen avustajan työhön, tehtäviin sekä historiaan. Käydään läpi henkilökohtaisen avustajan työhön keskeisesti liittyvä lainsäädäntö ja työehdot. Tutustutaan työntekijän ja työnantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Kurssilta saat tukea työssä jaksamiseen ja vahvistat ammatillista työotettasi. Samalla voit rakentaa vertaistukiverkostoa alalle, jossa työtä tehdään pääsääntöisesti yksin. Omatoimisen opiskelun lisäksi opiskeluun kuuluu myös verkkotapaamisia. Hakuaika päättyy 27.8.

 

Henkilökohtaisten avustajien jatkokurssi, 5.11. – 17.12.

Kurssilla saat lisää työvälineitä toimia jokapäiväisessä työssäsi. Kurssilla kerrataan peruskurssin sisältö, perehdytään vuorovaikutukseen ja ongelmatilanteiden ratkaisuun avustajan työssä sekä ammatilliseen työotteeseen. Hakuaika päättyy 27.8.

 

Asiat järjestykseen – yhdistyksen asiakirjat tutuksi 1.10.–29.11.

Kurssilla perehdytään yhdistyksen asiakirjojen laadintaan. Kurssin aikana opiskellaan asialistan, pöytäkirjan, pöytäkirjanotteen, toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laatimista ohjattujen harjoitusten avulla. Tutustutaan kokousten valmisteluun, asiakirjoja koskeviin normeihin ja arkistointiin. Koulutus on peruskurssitasoinen ja tarkoitettu aktiiveille, suositellaan erityisesti sihteereille ja puheenjohtajille. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Työelämän tietosuoja, 1.10.–29.11.

Käydään läpi tiiviisti työelämän tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä: julkisuuslaki, henkilötietolaki, tietosuoja-asetus ym. Kurssilla asiat käydään läpi esimerkkitilanteiden pohjalta, joten tiedät miten toimia oikeassa tilanteessa. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Lehtikirjoittelun kurssi, 1.10. – 29.11.

Kurssi soveltuu henkilöille, jotka haluavat kirjoittaa juttuja lehtiin tai muihin julkaisuihin. Kurssilla keskitytään lehtityön perusteisiin: pohditaan uutisen luonnetta, rakennetta ja uutiskriteerejä. Lisäksi harjoitellaan uutisen, mielipidekirjoituksen ja tiedotteen laatimista. Kurssin osallistujilta toivotaan peruskieliopin hallintaa. Kurssin suorittaminen edellyttää muutamien harjoitusjuttujen kirjoittamista ja tutustumista ohjaajan vinkkaamaan opetus- ja lähdeaineistoon. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Työnhakijan työpaja, 1.10. – 29.11.

Kurssilla annetaan ohjeita työnhakuun sekä CV:n ja työhakemuksen tekemiseen. Saat tietoa koulutussopimuksista, vinkkejä erilaisista linkeistä työnhakuun ja netissä olevista testeistä. Kurssi sopii sekä ilman työtä oleville että työpaikan vaihtoa suunnitteleville. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Minä Valpas vaikuttaja, 1.10. – 26.11.

Verkkokurssin tarkoituksena on perehdyttää kurssilaiset yhteiskuntavaikuttamisen keinoihin kunnallisella, valtiollisella ja EU:n tasolla sekä löytää ja tunnistaa erilaisia yhteiskuntavaikuttamisen kohteita, verkostoja ja väyliä. Päämääränä on oppia, mitä on yhteiskunnallinen edunvalvonta ay-liikkeessä. Kurssi on tarkoitettu pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja yhdistysten puheenjohtajille sekä muille joita aihe kiinnostaa. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Minustako Aktiivi, 10.9. – 8.11.

Kaikille jäsenille, erityisesti JHL-tutuksi kurssin käyneille.
Verkkokurssi on suunnattu sellaisille jäsenille, jotka kokevat, että heillä voisi olla enemmän annettavaa työpaikan, ammattiryhmän tai yhteiskunnallisten olosuhteiden parantamisessa. Kurssin aikana käydään läpi miten ammattiliitot ja yhdistykset toimivat ja miksi. Kurssilla selvitetään osallistujien mahdollisuudet ja osaaminen ja pyritään löytämään jokaiselle oma polkunsa vahvistamalla osaamisalueita ja luomalla uusia osaamisalueita. Jos olet valmis ottamaan osaa ja vastuuta yhteisistä asioista, niin kurssi voi avata sinulle uuden polun elämällesi. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Maakuntahallintouudistus 10.9.–8.11.

Kurssilla tutustutaan maakuntahallintouudistukseen. Kurssilla perehdytään uudistuksen sisältöön: miten hallinto ja rahoitus järjestetään ja mikä muuttuu. Tällä kurssilla saat vahvistusta siihen, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa. Lisäksi saat runsaasti jatkossa hyödynnettäviä materiaalia. Kurssin jälkeen tunnet uudistuksen taustat, perusteet ja vaikutukset. Kurssi on tarkoitettu kunta-alan henkilöstön edustajille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Uuden luottamusmiehen kurssi 10.9.–8.11.

Kurssilla tutustutaan liiton toimintaan ja luottamusmiehen tehtäviin. Hakuaika päättyy 17.9.

 

Väkivallaton -turvallisesti työssä 1.10 – 2.11.18

Koulutuksessa osallistuja oppii tunnistamaan väkivaltariskejä ja ennaltaehkäisemään väkivallan ilmentyminen vuorovaikutuskeinoilla. Koulutus on työturvallisuuskoulutusta. Kurssilla harjoitellaan agressiivisen asiakkaan kohtaamista ja omia vuorovaikutuskeinoja, joilla voi rauhoittaa tilannetta. Kurssilla käydään työturvallisuusasioita, jotta työpaikoilla osataan ennaltaehkäistä väkivallan uhkaa. Kurssi sopii palvelutyötä tekeville Hakuaika päättyy 17.9.

Lue lisää verkkokursseista!